Oppimisen ohjaaminen -opintojakso alkoi

Maanantaina 25.11. siirryimme jälleen uuteen teemaan ja opintojaksoon. Oppimisen ohjaamisessa (OO) keskitymme pedagogiikan ytimeen. Opintopiiri on jakanut sisällön seuraaviin oppimiskysymyksiin:

1. 16.01.2014  Millaista on case-pohjainen oppiminen?

2. 16.01.2014  Miten opetetaan ja opitaan DIANA-mallissa?

3. 17.01.2014  Millainen on kognitiivinen "oppipoikamalli" (mestari-kisälli)?

4. 17.01.2014  Mitä on projektioppiminen?

5. 17.01.2014  Miten opitaan ja opetetaan simulaation avulla?

6. 17.01.2014  Millaista on tutkiva oppiminen ja ongelmakeskeinen / ongelmalähtöinen oppiminen?

7. 17.01.2014  Millaisena näet/ koet opettajan työn arvot ja eettiset periaatteet, miten ne ovat muuttuneet ajan saatossa?

8. 11.02.2014  Millaisena näet/ koet opettajan työn arvot ja eettiset periaatteet?

Esityksiin sisältyy tarvittava teoriaosuus ja oppimisympäristöjen tarkastelu. Yksi lähipäivä käytetään erityisopetuksen kysymyksiin asiantuntijan opastuksella.

Kirjaston käytön opasvideoita

• Ulkolaiset kirjat Nelli-portaalista
• Suomalaisten lehtien artikkelit
• Google Scholar -yliopistojen hakupalvelu

Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä

Opintopiiri on jakanut opintojakson seuraaviin oppimiskysymyksiin:

Kaikki oppimiskysymykset esitetään ja käydään läpi 31.10.2013

OPPIMISKYSYMYS 1

Itsetuntemus – Mitä itsetuntemus on opettajan työssä? 30 min klo 8:45-9:15

OPPIMISKYSYMYS 2

Valitkaa yksi itsetuntemusharjoitus alla olevasta kirjasta ja toteuttakaa se luokassa 31.10. Kesto 30 min. klo 9:15-9:45

Kirjallisuus: Toivakka, S. & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä. PS-kustannus.

OPPIMISKYSYMYS 3

Mitä on vuorovaikutus-/dialogiosaaminen? 30 min klo 10:15-10:45

OPPIMISKYSYMYS 4

Miksi opettajan on syytä kehittää vuorovaikutus-/dialogiosaamistaan? 30 min klo 10:45- 11:15

OPPIMISKYSYMYS 5

Mitä on opettajan monikulttuurinen osaaminen? Ja miten luodaan monikulttuurisuutta tukeva (oppiva) yhteisö? 30 min klo 13:00 – 13:30

Kirjallisuus: Salo- Lee, Malmberg& Halinoja 1998. Me ja muut. Kulttuurien välinen viestintä. Helsinki:YLE-Opetuspalvelut

OPPIMISKYSYMYS 6

Erilaiset Oppimisympäristöt -  Oppimisympäristön vaikutus oppimiseen 30 min klo 14:00 -14:30

Kirjallisuus:
Jyrkiäinen,Laine,Liukko,Piipari,Toivonen 1988; Avoimet oppimisympäristöt – kehittyvät prosessit

Rissanen Kaisa 1988; Joustavat oppimisympäristöt  Panzar Eero,Väliharju Timo; Kohti virtuaalisia oppimisympäristöjä

OPPIMISKYSYMYS 7

Minkälaisia kriisejä työyhteisössäsi on esiintynyt tai esiintyy parhaillaan? Miten niistä on selvitty tai selvitään? 15:00-15:30

OPPIMISKYSYMYS 8

Ryhmän kehitys ja ohjaajan rooli eri vaiheiden välillä? Millaisia rooleja esiintyy? 30 min klo 15:30-16:00

Kirjallisuus:

Koplakkala, Aku 2008. Porukka, jengi, tiimi: Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita.

Isokorpi, Tia 2008. Napit vastakkain: Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. Jyväskylä: PS-kustannus

Verkkoympäristöt vaihtuivat oppimisyhteisön jäsenyyteen

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Markku Kuivalahti

Tänään oli viimeinen lähipäivä, jolloin käsittelimme aihetta Verkkoympäristöt opettajan työssä. Parityönä toteutetut oppimiskysymysten vastaukset olivat monipuolisia ja opettavaisia. Tuotokset tulevat artikkeleina tänne opintojakson blogiin.

Aloitimme uuden opintojakson nimeltään Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä. Opintopiiri on jakanut arviointikohteet oppimiskysymyksiksi, ja ne on jaettu vastuupareille. Oppimisprosessi tapahtuu vanhaan tapaan Moodlen keskustelualueella, jonne jokainen pari perustaa oman keskusteluketjunsa. Otsakkeeksi laitetaan oppimiskysymys. Noin 30 minuutin suulliset esitykset pidetään torstaina 31.10.

Työn iloa!

Verkkoympäristöt opettajan työssä -opintojakso alkoi

Köydenpunojan pedagogiikkaa sovelletaan parhaillaan verkko-opetuksen teemoihin. Parityönä etsimme vastauksia oppimiskysymyksiin, kirjaamme löydökset Moodle-alustalle ja esittelemme ne seuraavilla lähipäivillä toisillemme. Jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jolloin opimme toisiltamme. Lähipäivien esitystilanteet ovat myös opetus- ja esiintymisharjoituksia. Lisäksi opintojakson vastuuryhmänä toimiva opintopiiri saa kokemusta lähipäivän suunnittelusta, junailusta ja tulosten dokumentoinnista blogiin.

Opintojakson tavoitteista johdetut oppimiskysymykset ovat:

1. Millaisia verkkotyökaluja käytämme opetuksessa?
2. Miten Moodlea käytetään?
3. Miten käytämme blogia opetuksessa?
4. Miten oppimisalustaa käytetään oppimisen tukena?
5. Millaisia työkaluja oppimisalustoista löytyy?
6. Miten verkko voi edistää oppimista?
7. Millaisia ovat uusimmat IT-innovaatiot oppimiseen?
8. Miten sosiaalista mediaa voi soveltaa oppimisen apuna?
9. Miten voimme hyödyntää avoimia sisältöjä?
10. Mitä ovat Creative Commons -lisenssit?
11. Mitä opettajan on tiedettävä tietosuojasta?
12. Mitä opettajan on tiedettävä tekijänoikeuksista?

Alla oleva kuva kertoo köydenpunonnan periaatteen. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Filosofi

Olet oppinut, koska ajattelussasi on tapahtunut selvää muutosta. Aikaisemmassa kuvassa oli se saviruukku sekä lisäksi köysi. Miten tässä blogissa kuvattu köydenpunojan pedagogikka istuu sinun omaan aiheesesi ja opetukseesi? Kerro mielellään käytännön esimerkkejä.

Muista, että ihminen on viisaimmillaan silloin, kun tietää mitä ei vielä tiedä. Oppiminen käynnistyy, kun tietämätön ihmettelee tuntematonta.

Opettaja

Vai että opiskelijan oma juttu. Muistan omaa kouluaikaani, jolloin jokaisen opettajan mielestä se oma oppiaine oli kaikkein tärkein asia maailmassa. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita kaikista aineista ja aiheista? Voisimme antaa tiettyjä vapausasteita eli antaa opiskelijoiden tehdä omia valintojaan. Sisäistä motivaatioata riittää harvalla meistä kaikkeen, mutta jos löytyy se oma vahvuus, niin se voi imaista muutkin aiheet kiinnostuksen vaikutuspiiriin.

Löysin Googlesta hakusanoilla Aristoteles ja saviruukku kokeen, jossa suolaisesta merivedestä tehtiin juomakelpoista. Ruukku suljettiin huolella ja upotettiin mereen. Ruukun sisään tihkui makeaa ja juomakelpoista vettä.

Mietin kokeen ja opetukseni analogiaa. Jos jokainen opiskelijani on oma saviruukkunsa. Jokainen saa siis itse suodattaa tiedon valtamerestä itselleen käyttökelpoisen aineksen. Saviruukku vastaa seulaa, jolla itselle tärkeät asiat erotellaan ja lajitellaan. Jokaisen ruukussa ei tarvitse olla samaa vettä.

Tilannetta voisi verrata pellonraivaukseen. Perinteisesti jokainen opiskelija kuokkii saman saran uudelleen ja uudelleen. Yhtä hyvin jokainen voisi ottaa oman sarkansa kuokittavaksi, jolloin saisimme suunnattomasti enemmän valmista peltoa. Tämä tarkoittaa yksilöllisiä oppimistehtäviä, jotka täydentävät toinen toisiaan. Tästähän voi tosiaan tulla jotakin uutta!

Filosofi

Millaisilla keinoilla saisit opetuksesi tuntumaan siltä, että se on opiskelijoiden oma juttu? Yritä löytää Aristoteleen kehittämä koe, jossa hän käytti saviastiaa meriveden muuttamisessa juomakelpoiseksi. Siitä voisi olla apua pohdintaasi.

Kuva Markku Kuivalahti 2013

Opettaja

Ainakin kalastajan ammatissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Merelle on lähdettävä säännöllisesti ja säästä piittaamatta. Eiköhän opiskelussa tarvittaisi samaa sinnikkyyttä. Kalastajalla tieto tarkoittanee sitä, että tuntee kalavedet, kalojen elintavat yms. Taitoa lienee sitä, että osaa käsitellä pyydyksiään ja venettään.

Ryhdyn miettimään sitä, miten opiskeluasenteen saisi raudanlujaksi. Pitäisi löytää kunkin opiskelijan luontaiset motivaation lähteet.

Filosofi

Alamme päästä asian ytimeen. Kalastusta voi hyvällä syyllä kutsua ammattien äidiksi. Siinä yhdistyvät kaikissa ammateissa tarvittavat tieto, taito ja asenne. Miten nämä yhdistyvät sinun opettajuudessasi? Voisitko oppia jotakin kalastajan asenteesta?

Opettaja

Jäin pohtimaan analogioita opettamisen ja kalastuksen välillä. llalla kalastaja saapui verkkoineen. Määrätietoisesti vene loittoni rannasta, verkot laskettiin, kuten joka ilta. Heräsin ani varhain, näin veneen lähtevän ja jäin rannalle odottamaan. Saalis ei ollut suuren suuri, mutta kalat saivat ostajansa ja kalastaja toimeentulonsa. Mitä tästä voisi oppia?

Vene pitää saada ensiksi vesille. Se voisi olla viittaus motivaatioon. Symboloikoon meri kaikkea maailman tietoa. Meri houkuttelee, mutta joskus myös pelottaa. Verkkojen avulla yritämme saalistaa haluamamme tiedot. Kalastajan, kuten opiskelijan, on hyvä tuntea parhaat apajat. 

Se kiinalainen sananlasku sopii ainakin opettajan ja opiskelijan väliseen toimintaan. Olen kuullut sitä sovellettavan myös kehitysaputyöhön. Pohjimmiltaan opettajan kai tulisi tehdä itsensä tarpeettomaksi oppimisprosessin aikana. Kalastustaitoa voisi verrata tiedonhankinnan taitoihin tai laajemmin oman toiminnan kehittämiseen. 

Sitten pitäisi kuvata itseäni opettajana. Taidan olla lähinnä tiedon opettaja. Suoraan sanottuna olen yrittänyt saada oppilaani muistamaan ja toistamaan. Olen tuonut heidän pöytäänsä valmiita kaloja, jotka olen itse kalastanut, toisinaan jopa paistanut ja lautaselle laittanut. Onko se oppimista ollenkaan?

Filosofi

Hyviä huomioita. Mietitkö, miten havaintosi liittyvät opettajuuteesi? Tuo kiinalainen sananlasku oli oivallinen havainto. Pura sen viisaus opettajan työhösi. Voisitko kuvailla itseäsi opettajana. Miten toimit oppitunneillasi?

Opettaja

Yksi kuva tuotti runsaasti ajatuksia. Vene on vedetty rannalle ja sidottu köydellä. Se on tyhjä, kuin hylätty. Kuvassa on tasapainossa kolme elementtiä: ilma, vesi ja maa. Meri vaikuttaa suurelta näin pienelle veneelle ja vene pieneltä näin suurelle merelle. Toista rantaa ei näy, vaan meri sulautuu taivaaseen. Vesi kimaltelee houkuttavasti.Kalastajaveneestä tuli mieleeni vanha kiinalainen opetus. Anna miehelle kala ja ruokit hänet päiväksi. Opeta mies kalastamaan ja ruokit hänet elämän ajaksi.

Filosofi

Valokuva Markku Kuivalahti 2013

Katso tätä kuvaa tarkasti. En tiedä mikä on oma alasi, mutta lähde etsimään vastausta hyvään opettajuuteen tuosta kalastajaveneestä. Mitä ajattelet, kun katsot sitä? Klikkaa kuva suuremmaksi.

Opettaja

Kerro minulle, miten minusta tulisi hyvä opettaja. Haluan jakaa osaamistani ja uskon, että opiskelijani saavat parasta mahdollista oppia johdollani. En silti ole tyytyväinen työssäni, enkä onnellinen elämässäni.

Tee minusta hyvä opettaja!

Seuraavassa keskustelusäikeessä filosofi ohjaa opettajaa, joka haluaa kehittää omaa opettajuuttaan. Filosofi ohjaa prosessia kysymyksillä, ja opettaja pohtii niiden avulla omaa toimintaansa opettajana. Keskustelu tapahtuu blogissa siten, että kerran päivässä opettaja avaa omaa ajatteluaan, ja filosofi antaa ohjeita jatkotyöhön.

Keskustelu alkaa otsakkeen toiveesta, jonka opettaja esittää filosofille: tee minusta hyvä opettaja!

Voit osallistua vuoropuheluun kirjoittamalla kommenttisi blogikirjoituksen perään.

Filosofia opettajankoulutuksessa

Oletko sinä opettajana filosofi vai sofisti?

Sofistit olivat antiikin ajan kiertäviä ”viisauden” opettajia, joiden opetusmenetelmät perustuivat puhetaidon, retoriikan käyttöön. He antoivat maksua vastaan ympäripyöreitä vastauksia oppilaittensa kysymyksiin. Tärkeintä ei ollut totuus, vaan vakuuttavuus. Tämä lienee riittänyt kaupunkivaltioiden poliitikoille, mutta oppiminen ja tiede eivät juurikaan kehittyneet.

Assoksen temppelin rauniot Turkissa,

jossa Aristoteles asui ja opetti.

Kuva Markku Kuivalahti 2013.

Antiikin filosofit, kuten Herakleitos (500-luvulla eaa) Sokrates (400-luvulla eaa), Platon ja Aristoteles (300-luvulla eaa), pyrkivät selittämään todellisuutta. Heille ei riittänyt aistien kautta saatu informaatio, vaan he pohdiskelivat eri ratkaisuvaihtoehtoja, syitä ja seurauksia. He määrittelivät käsitteitä ja tutkivat olioiden välisiä suhteita, loogisia yhteyksiä. Tavoitteena oli elämän ymmärtäminen, sen parempi laatu ja onnellisuus. 

Filosofia nousee julkisuuteen kiinnostavien yksilöiden, filosofien ansiosta. Näin  tapahtui antiikin Kreikassa ja niin on käynyt myös meidän päivinämme. Suomessa tällaisia henkilöitä ovat olleet mm. J.V. Snellman, Georg Henrik von Wright, Pentti Linkola, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen ja viimeksi Pekka Himanen. 

Opettamisessa tärkeintä ovat hyvät kysymykset, niiden muotoilu ja argumenttien terävyys. Oppiminen on vastausten etsimistä näihin kysymyksiin. Filosofia oli kasvatuksen väline, jolla pyritään rakentamaan metaulottuvuutta todellisuutta koskeville tiedoillemme.

Mitä me opettajina voisimme oppia filosofeilta ja filosofiasta?

Voisimmeko määritellä filosofian opettajankoulutuksen tarpeisiin niin, että se on oppimiseen liittyvien havaintojen syventämistä loogisella ajattelullamme sekä tulkintojemme julkaisemista yhteiseen käyttöön?

Learning by Teaching

Tiedämme, että ihmiset oppivat eri tavoilla: kuulemalla, näkemällä, kokemalla, tekemällä jne. Opettamalla oppiminen on yksi tehokkaimmista oppimisen periaatteista. Seuraava oppimisen pyramidi kertoo, miten eri oppimistyylit tuottavat oppimistuloksia. Opettamalla oppimisessa peräti 90 % asioista jää mieleen. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Osaamisperustaisessa opettajankoulutuksessa hyödynnämme yllä olevaa kuvaa. Opiskelemme opettajiksi, joten on luonnollista myöskin harjoitella opettamista mahdollisimman paljon. Opetusharjoittelua tehdään koko opiskelun ajan omassa oppilaitoksessa, mutta myös opettamalla muille ryhmämme jäsenille sovittuja kokonaisuuksia.

Opetusta varten muodostamme pareja, jotka ottavat vastuulleen kaksi oppimisen kohdetta (köysivertauksessa lankaa) ja opettavat ne muille. Kohteeksi kannattaa valita sellaiset aiheet, joista tietää vähän ja  haluaa oppia paljon uutta. Opettajapari suunnittelee ja toteuttaa opetuksen, oppimistehtävät (köysivertauksessa kuidut) sekä osaamisen arvioinnin.

Edellä kuvatun opetuksen lisäksi pari valitsee kaksi oppimisen kohdetta, jotka he tuntevat mahdollisimman hyvin. Näissä kohteissa he ovat asiantuntijoina ja arvioijina eli antavat neuvoja opetuksen suunnittelussa sekä  palautetta sen toteutuksen jälkeen.

Oppimisen kohteet käsitellään lähi- ja verkkotapaamisissa. Tavoitteena on, että opettajaopiskelijat kutsuvat koko ryhmämme vuoron perään omille työpaikoilleen. Osa päivästä käytetään yhteisiin teemaluoentoihin, mutta toivottavaa on järjestää myös tutustuminen teeman asioihin (kohteisiin) käytännön autenttisissa opetustilanteissa.

Opettajankoulutus etenee teema kerrallaan tässä järjestyksessä:

1. Verkkoympäristöt (syys-lokakuu)
2. Opettajan työyhteisö (loka-marraskuu)
3. Oppimisen ohjaaminen (marras-helmikuu)
4. Arviointi (helmi-maaliskuu)
5. Opettajan työ (maalis-toukokuu)
6. Yhteistyöverkostot (touko-kesäkuu).

Samaa teemaa opettavat parit muodostavat teemaryhmän. Teemaryhmä kokoontuu säännöllisesti verkkopalavereissa silloin, kun teeman opetus on menossa. Teemaryhmä pitää yhteistä blogia, johon he keräävät opetuksen kannalta keskeiset asiat. Opettajankoulutuksen loppuvaiheessa teemaryhmä tuottaa omasta teemastaan yhteisen julkaisun, jossa tiivistyy aiheen teoria ja sen soveltaminen käytäntöön.

Osaamisperustaisuus opettajankoulutuksessa

Osaamisperustaisuus opettajankoulutuksessa tarkoittaa sitä, että opettajaopiskelijan aikaisempi teoreettinen ja käytännön osaaminen otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teossa ja sen AHOT-menettelyssä selvitetään aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot. Ahotoitavat opiskelun osuudet osoitetaan muulle ryhmälle siten, että jokaisen asiantuntemus hyödyntää muiden oppimista. Käytännössä tämä tarkoittaa 0,5-1 tunnin demonstraatioluentoa ahotoitavasta aiheesta. 

Opettajankoulutus toteutetaan sulautuvan opetuksen eli blended learning -periaatteella. Käytämme soveltuvia opetusmenetelmiä ja -välineitä siten, että ne tulevat kaikille tutuiksi opettajankoulutuksen aikana. Hyödynnämme Moodle -oppimisympäristöä, lähipäiviä Hämeenlinnassa, oppilaitostapaamisia, videoneuvotteluita, pienryhmätyöskentelyä, parityöskentelyä, verkko-opiskelua, kirjallisuuteen tutustumista ja sosiaalisen median soveltuvia palveluita työskentelyssämme.

Köysivertausta käyttäen punomme yhdessä sellaisen vahvan ammattiosaamisen köyden, jonka varassa ammatillinen opettaja selviää nykyisissä ja tulevissa tehtävissään.

Köydenpunonta sovellettuna opettajankoulutukseen

Tässä esityksessä köydenpunontaa sovelletaan opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Säikeet ovat teemoja, jotka sisältyvät ammatillisen opettajan ydinosaamiseen. Oikeiden teemojen tunnistamisessa käytetään ydinainesanalyysia. Tavoitetasosta riippuen punomamme oppimisen  köysi voi olla ohut naru tai paksu ja luja touvi.

Osaamisalueiden teemat koostuvat oppimisen kohteista, langoista. Langat syntyvät, kun kuidut (oppimistehtävät) kehrätään toisiinsa.

Turun Luostarinmäen museon opaskirjan kuvassa kaksi henkilöä on kehräämässä hamppua langoiksi köydenpunontaradalla. Valmiiksi käsitellyt eli loukutetut, lihdatut ja häkilöidyt kuidut ovat tässä tekniikassa kiinnitettynä vyötäisille.

Ammatissa tarvittava osaaminen on kuin köysi, joka kehrätään ja punotaan tietojen, taitojen ja asenteiden kuiduista. Kuituja vastaavat oppimistehtävät esitetään avointen kysymyslauseiden muodossa.

Opettajankoulutuksen köysi punotaan seuraavista kuiduista, langoista ja säikeistä. Suunnitelmassa eivät ole mukana kasvatustieteelliset perusopinnot. Ne toteutetaan opinto-oppaan ohjelman mukaisesti erikseen.

Säie Teema	Lanka Oppimisen kohde	Kuitu Esimerkkejä oppimistehtävistä
Verkkoympäristöt 4 op 30.8.2013-16.10.2013	1.      Verkko opettajankoulutuksessa	Millaisia verkkotyökaluja käytämme? Miten Moodlea käytetään? Miten hyödynnämme blogia päiväkirjan kirjoittamiseen?
	2.      Sosiaalinen media	Miten sosiaalista mediaa voi soveltaa oppimisen apuna? Miten voimme hyödyntää avoimia sisältöjä?
	3.      Verkko-oppimisympäristöt	Mitä tarkoittaa oppimisalusta?
	4.      Verkkopedagogiikka	Miten verkko edistää oppimista?
	5.      Tietosuoja ja tekijänoikeudet	Mitä ovat Creative Commons –lisenssit?
Opettajan työyhteisö  5 op 16.10.2013-25.11.2013	6.      Työyhteisön jäsenenä toimiminen
	7.      Vuorovaikutus
Oppimisen ohjaaminen 7 op 25.11.2013-11.2.2014	8.      Keskeiset teoriat
	9.      Pedagogiset mallit ja menetelmät
	10.   Erilaiset oppimisympäristöt
	11.   Opiskelijan tuki ja ohjaus
	12.   Arvot ja eettiset periaatteet
Arviointi  3 op 11.2.2014-11.3.2014	13.   Arviointikohteet ja kriteerit
	14.   Arviointimenetelmät
	15.   Oppimisen arviointi
	16.   Osaamisen arviointi
Opettajan työ 4 op 11.3.2014-9.5.2014	17.   Lait ja säädökset
	18.   Hallinto, talous ja johtaminen
	19.   Koulutuksen suunnitelmat ja asiakirjat
Yhteistyöverkostot 3 op 9.5.2014-3.6.2014	20.   Koulutuksen verkostot
	21.   Työelämälähtöisyys
Kehittämistyö 6 op
21.8., 15.9., 9.10. ja 10.10.2014
Seminaari
10.-11-11.2014
Valmistuminen
12.12.2014

Köyden säikeet, langat ja kuidut

Säikeistä on moneksi. Hermomme ja lihaksemme koostuvat säikeistä. Tietokoneissa säie liittyy käyttöjärjestelmän prosessien suoritukseen ja rinnakkaisohjelmointiin. Verkkokeskusteluissa säikeet tarkoittavat keskustelunaiheita ja niiden puheenvuoroja. Fysiikassa tunnetaan säieteoria, jolla yritetään selittää peräti maailmankaikkeuden syntymistä. Aineen rakenneosat koostuvat säieteorian mukaan vain säikeistä.

Köysi, sen säikeet ja langat

Kivikauden ainana köydet valmistettiin jänteistä ja juurista. Purjelaivojen aikakaudella köydet olivat välttämättömiä merenkulussa ja niitä valmistettiin kasvikuiduista, kuten hampusta, juutista ja pellavasta. Eläinkuiduista käytetyimpiä ovat jouhet, karvat, villat ja silkki. Maaperästä löytyy mineraalikuituja, ja kemian teollisuus on kehittänyt erilaisia tekokuituja kuten nailonin, poyesterin ja hiilikuidun.