Köydenpunojan pedagogiikan e-julkaisu ilmestyi

Nyt voit tutustua Köydenpunojan pedagogiikkaan e-julkaisusta, joka löytyy esimerkiksi Theseuksesta osoitteesta

https://publications.theseus.fi/handle/10024/98418 

Antoisia ja oppimista avartavia lukuhetkiä.

Uusille köydenpunojille uusi blogisivusto

HAMK:n ammatillisessa opettajakorkeakoulussa syksyllä 2015 aloittavat opiskelijat aloittavat myös uuden blogisivuston. Se löytyy tästä linkistä ja osoitteesta http://koydenpunojanpedagogiikka.blogspot.fi/

Onnea ja menestystä kehittyvään köydenpunontaan!

Markku Kuivalahti

PM14 Espoon köydenpunojilla oli juhlava lähipäivä 8.6.2015

Aiheenamme oli koulutuksen yhteistyöverkostot. Aamulla teemanamme oli HAMK:n strategiat ja yhteistyöverkostot. Näistä alustivat rehtori Pertti Puusaari ja henkilöstöjohtaja Heidi Ahokallio-Leppälä. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Akvaariotekniikalla mietimme yhdessä johtamista ja johtajuutta.

Iltapäivällä saimme vieraaksemme filosofi Pekka Himasen. Pekan alustuksen jälkeen syntyi pitkä ja intensiivinen keskustelu oppimisen, opettajuuden ja johtamisen eri puolista ja erityisesti rikastavasta vuorovaikutuksesta. Katso tarkemmin www.pekkahimanen.org 

Illalla siirryimme Helsinkiin Korkeavuorenkadulle ravintola Juureen syömään illallista, juhlimaan lukuvuoden päätöstä ja Markun eläkkeelle siirtymistä. Lämmin kiitos muistamisestanne!

Markku Kuivalahti: Köydenpunojan pedagogiikan periaatteet

Tämä oppimisen malli on kehitetty Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuosina 2012-2015. Opettajajohtoisuudesta on siirrytty täydelliseen opiskelijakeskeisyyteen. Olemme havainneet, että opettamalla oppiminen on tehokas ja motivoiva tapa syväoppimiseen. Opettajaopiskelijoiden palaute Köydenpunojan pedagogisesta mallista on ollut erinomaista. Köydenpunojan pedagogisessa mallissa jokainen opiskelija toimii vuorollaan eri rooleissa: opetuksen suunnittelijana, oppimisen ohjaajana, arvioijana, opettajana ja opiskelijana. Aivan kuten muitakin taitoja oppii tekemällä, niin myös opettamista oppii parhaiten opettamalla.

Opetuksen lähtökohtana on opettajankoulutuksen opetussuunnitelma (OPS). Siinä on kuvattuna opintojaksojen tavoitteet, arviointikohteet, arviointikriteerit sekä kirjallisuus. Toteutussuunnitelma (TOTS) tehdään 3-5 henkilön opintopiireissä, joissa on mukana myös opettajakorkeakoulun vastuuopettaja. Opintopiiri muokkaa OPSin sisällöt avoimiksi kysymyslauseiksi eli oppimiskysymyksiksi.

Viime vuonna Verkkoympäristöt opettajan työssä –opintojakson oppimiskysymykset olivat:

1.     Miten oppimisalustaa käytetään opetuksessa ja oppimisessa? Esimerkkinä Moodle.

2.     Mitä ovat blogit ja miten niitä voidaan soveltaa oppimisen tukena? Esimerkkinä Googlen Blogger.

3.     Miten Facebook soveltuu opetukseen?

4.     Miten opetusvideoita kuvataan, editoidaan ja julkaistaan verkossa? Esimerkkinä YouTube.

5.     Miten videoneuvottelua käytetään opetuksessa? Esimerkkinä Lync tai Skype.

6.     Mitä opettajan on tiedettävä tietosuojasta ja tekijänoikeuksista?

7.     Miten opetuksen verkkoympäristöt kehittyvät tulevaisuudessa?

Opintopiiri esittelee oppimiskysymykset noin kuukautta ennen opetuksen alkua ryhmän opiskelijoille. Oppimiskysymykset ”huutokaupataan” opintopareille, joilla on kuukauden verran aikaa paneutua kysymykseen, saada Moodlessa verkko-ohjausta opintojaksosta vastaavalta opintopiiriltä, tuottaa opetusaineisto, suunnitella opetus ja siihen soveltuva opetusmenetelmä.

Lähipäivällä opintoparit opettavat oppimiskysymykseen kuuluvat asiat muille. Opetustilannetta voi edeltää ennakkotehtävä, esimerkiksi edellisten vuosien blogeihin tutustuminen. Opetuksen alussa pari esittelee käyttämänsä pedagogisen mallin tai menetelmän. Näin mallit opitaan prosessin sivutuotteena autenttisesti. Opetukseen varataan yksi tunti ja heti sen jälkeen käytetään opintopiirin ja vastuuopettajan palautteelle 15 minuuttia aikaa. Arviointi on monipuolista, kriittistäkin, mutta aina rakentavaa ja kannustavaa.

Opintoparin opetusaineistot tallennetaan Moodle-alustalle kaikkien saataville. Lisäksi opintopari laatii oppimiskysymyksestään korkeintaan yhden sivun mittaisen tiivistelmän, mikä tallennetaan yhteiseen Köydenpunojan blogiin. Blogia varten kannattaa nimetä opintopiiri, joka toimittaa ja ylläpitää tätä yhteistä oppimisen tietopankkia.

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Kuva 1. Köydenpunojan oppimisprosessin roolit ja vaiheet.

Kaiken oppimisen perustalla on kysymys, johon haluamme saada vastauksen. Opettajan tehtävä ei ole antaa vastauksia, vaan uusia ja tarkentavia kysymyksiä. Oppiminen loppuu siihen, kun opettaja antaa valmiin vastauksen. Vältä sitä virhettä!

Tervetuloa syväoppimaan yhteisöllisesti uudella ja innostavalla tavalla – 

Köydenpunojan pedagogiikalla!

Miten koulutat - opettajuuden uusia tuulia

Minän kehittäminen toimii kuin magneettimoottori

Seuraava kuvasarja esittää arvioinnin merkitystä Minän kehittämisessä.

Vertaa Minän merkitystä ihmisen toiminnassa magneettimoottoriin!

Köydenpunojan pedagogiikan esittely

Kolmen pointin määritelmiä. Ota kantaa kommenteissa!

Oppiminen on
1.      tuntemattoman tunnistamista
2.      tuntemattomaan tutustumista
3.      metataitojen harjoittamista.

Köydenpunojan pedagogiikka on
1.      osaamisperustaista
2.      selkeästi organisoitua ja arvioitua toimintaa
3.      osaamisen jatkuvaa osoittamista opettamalla.

Yrittäminen on sitä, että saa tehdä
1.      sitä mistä pitää
2.      silloin kun pitää
3.      niin paljon kuin pitää.

Markku Kuivalahti

8.1.2015

Professori Kirsti Lonka - Bulimiaoppiminen

Professori Kirsti Lonka puhuu bulimiaoppimisesta, digiähkystä ja tulevaisuuden oppimisesta vuonna 2010. Miten nämä ajatukset istuvat Köydenpunojan pedagogiikkaan?

Rosetta laskeutui komeetalle

Tutkimusprofessori Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta osaa kertoa sekä ajallisesti että matkallisesti kaukaisista asioista mielenkiintoisesti ja ymmärrettävästi! Huikeaa osaamista. Malliksi kaikille asiantuntijaopettajille.

Leenan ja Markun esitys Jyväskylässä 6.11.2014

Jyväskylässä järjestetään 6.-7.11.2014 

AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät. 

Tässä esittäjät ja esityksemme diat. Klikkaa kalvot suuremmiksi!

ESCO on eurooppalainen ammattien taitojen, osaamisen ja pätevyyksien luokitus

Sieltä löytyy myös köydenpunoja alla olevan luokituksen mukaisesti.

8

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

81

Prosessityöntekijät

815

Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät

8159

Muut tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät

Samaan luokkaan kuuluvat myös 

• Köydenpunoja
• Nyörinpunoja
• Plyysääjä (tekstiiliteollisuus)
• Tvisteröijä
• Verkontekijä

Katso täältä mitä osaamisperustaisuus tarkoittaa EU:ssa. Tavoitteena on helpottaa työnhakua ja tehdä osaamisesta yhteismitallista.

• 
  

Kädellä, köydellä ja sydämellä

"Kyllä se on oppimisen himo, mikä iskee, kun huomaa, että pääsee itse vaikuttamaan oppisisältöihin. Nytkin koko ajan tulee huomaamattaan työstettyä ryhmädynamiikan teemaa, jonka saimme Katjan kanssa kauhean taistelun jälkeen opetettavaksi teille muille. Ryhmän voima on aina opettajalle uusi ihme! Kun vaan osaisi pitää itsensä opettajana taustalla. Köydenpunojassa se tapahtuu itsestään ja siinä on sen viisaus ja juju."

Päivi

Bloom + Dale = Kukkalaakso

Professori Edgar Dale esitti vuonna 1946 kartion, jonka kerrokset kuvaavat opiskelumuotoja eli tapoja oppia sekä näiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Dalen mukaan asiat oppii parhaiten ja syvällisimmin opettamalla ne muille. Tätä havaintoa olemme soveltaneet myös Köydenpunojan pedagogiikassa. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Katso Dalen tutkimuksia tarkemmin seuraavasta Douglas Baileyn videosta. Lukee- ja kuulee -vaihtoehdot ovat tässä videoversiossa toisin päin.

Kasvatuspsykologi Benjamin Bloom kehitteli vuonna 1956 kuuluisan tavoitetasojen taksonomiansa. Myös sitä visualisoidaan kolmion avulla seuraavasti. Alimmalla Tietää-tasolla opiskelija osaa lähinnä mekaanisesti toistaa asioita. Ylimmällä Luo-tasolla hän osaa käyttää oppimaansa uuden tiedon tai taidon tuottamiseen. Tälle tasolle päästään hyvin harvoin tavallisessa ammatillisessa opetuksessa.

Bloomin taksonomiaa selitetään tarkemmin seuraavassa videossa.




Huomasin, että näissä kahdessa kartiossa on paljon yhteistä. Jos Dalen kartion kääntää seisomaan kärjelleen Bloomin viereen, niin yhteydet selviävät konkreettisesti. Bloom + Dale = Kukkalaakso. Mikä ihanan houkutteleva yhdistelmä! Kukkalaaksossa oppiminen on ruusuilla tanssimista!

Opettamalla oppiminen (Learning by Teaching) tuottaa parhaat tulokset sekä määrällisesti että laadullisesti. Kehittelin aihetta eteenpäin seuraavassa kuvassa.

Opettamalla oppiminen on prosessi, jossa käytetään hyväksi kaikkia Dalen oppimisen kartion keinoja, kuten lukemista, kuulemista, näkemistä, havainnoimista, aitoa dialogia ja muistiinpanotekniikoita. 

Tämän lisäksi opettamalla oppimiseen kuuluu oppimisympäristön suunnittelu, jossa pohditaan opettamisen, ohjauksen, oppimisen ja arvioinnin pedagogisia malleja, menetelmiä, aineistoja, visualisointia, musiikkia, videoita, animaatioita, simulaatioita, pelejä  jne. Oppimistilanne jatkuu aina 360-asteen arviointiin asti. Jonkin asian opettaminen on kokonaisuudessaan melkoisen vaativa oppimistehtävä! Ei riitä, että oppii itse, vaan on saatava vielä muutkin oppimaan.

Opettamalla oppiminen johtaa lähes poikkeuksetta Bloomin asteikon kuudennelle eli uuden tiedon luomisen tasolle, Tässä on tiivistettynä Köydenpunojan pedagogiikan perusta ja salaisuus. 

Ota kantaa, niin kehitellään teoriaa yhdessä eteenpäin!

Markku Kuivalahti