Professori Kirsti Lonka - Bulimiaoppiminen

Professori Kirsti Lonka puhuu bulimiaoppimisesta, digiähkystä ja tulevaisuuden oppimisesta vuonna 2010. Miten nämä ajatukset istuvat Köydenpunojan pedagogiikkaan?

Rosetta laskeutui komeetalle

Tutkimusprofessori Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta osaa kertoa sekä ajallisesti että matkallisesti kaukaisista asioista mielenkiintoisesti ja ymmärrettävästi! Huikeaa osaamista. Malliksi kaikille asiantuntijaopettajille.

Leenan ja Markun esitys Jyväskylässä 6.11.2014

Jyväskylässä järjestetään 6.-7.11.2014 

AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät. 

Tässä esittäjät ja esityksemme diat. Klikkaa kalvot suuremmiksi!

ESCO on eurooppalainen ammattien taitojen, osaamisen ja pätevyyksien luokitus

Sieltä löytyy myös köydenpunoja alla olevan luokituksen mukaisesti.

8

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

81

Prosessityöntekijät

815

Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät

8159

Muut tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät

Samaan luokkaan kuuluvat myös 

• Köydenpunoja
• Nyörinpunoja
• Plyysääjä (tekstiiliteollisuus)
• Tvisteröijä
• Verkontekijä

Katso täältä mitä osaamisperustaisuus tarkoittaa EU:ssa. Tavoitteena on helpottaa työnhakua ja tehdä osaamisesta yhteismitallista.

• 
  

Kädellä, köydellä ja sydämellä

"Kyllä se on oppimisen himo, mikä iskee, kun huomaa, että pääsee itse vaikuttamaan oppisisältöihin. Nytkin koko ajan tulee huomaamattaan työstettyä ryhmädynamiikan teemaa, jonka saimme Katjan kanssa kauhean taistelun jälkeen opetettavaksi teille muille. Ryhmän voima on aina opettajalle uusi ihme! Kun vaan osaisi pitää itsensä opettajana taustalla. Köydenpunojassa se tapahtuu itsestään ja siinä on sen viisaus ja juju."

Päivi

Bloom + Dale = Kukkalaakso

Professori Edgar Dale esitti vuonna 1946 kartion, jonka kerrokset kuvaavat opiskelumuotoja eli tapoja oppia sekä näiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Dalen mukaan asiat oppii parhaiten ja syvällisimmin opettamalla ne muille. Tätä havaintoa olemme soveltaneet myös Köydenpunojan pedagogiikassa. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Katso Dalen tutkimuksia tarkemmin seuraavasta Douglas Baileyn videosta. Lukee- ja kuulee -vaihtoehdot ovat tässä videoversiossa toisin päin.

Kasvatuspsykologi Benjamin Bloom kehitteli vuonna 1956 kuuluisan tavoitetasojen taksonomiansa. Myös sitä visualisoidaan kolmion avulla seuraavasti. Alimmalla Tietää-tasolla opiskelija osaa lähinnä mekaanisesti toistaa asioita. Ylimmällä Luo-tasolla hän osaa käyttää oppimaansa uuden tiedon tai taidon tuottamiseen. Tälle tasolle päästään hyvin harvoin tavallisessa ammatillisessa opetuksessa.

Bloomin taksonomiaa selitetään tarkemmin seuraavassa videossa.




Huomasin, että näissä kahdessa kartiossa on paljon yhteistä. Jos Dalen kartion kääntää seisomaan kärjelleen Bloomin viereen, niin yhteydet selviävät konkreettisesti. Bloom + Dale = Kukkalaakso. Mikä ihanan houkutteleva yhdistelmä! Kukkalaaksossa oppiminen on ruusuilla tanssimista!

Opettamalla oppiminen (Learning by Teaching) tuottaa parhaat tulokset sekä määrällisesti että laadullisesti. Kehittelin aihetta eteenpäin seuraavassa kuvassa.

Opettamalla oppiminen on prosessi, jossa käytetään hyväksi kaikkia Dalen oppimisen kartion keinoja, kuten lukemista, kuulemista, näkemistä, havainnoimista, aitoa dialogia ja muistiinpanotekniikoita. 

Tämän lisäksi opettamalla oppimiseen kuuluu oppimisympäristön suunnittelu, jossa pohditaan opettamisen, ohjauksen, oppimisen ja arvioinnin pedagogisia malleja, menetelmiä, aineistoja, visualisointia, musiikkia, videoita, animaatioita, simulaatioita, pelejä  jne. Oppimistilanne jatkuu aina 360-asteen arviointiin asti. Jonkin asian opettaminen on kokonaisuudessaan melkoisen vaativa oppimistehtävä! Ei riitä, että oppii itse, vaan on saatava vielä muutkin oppimaan.

Opettamalla oppiminen johtaa lähes poikkeuksetta Bloomin asteikon kuudennelle eli uuden tiedon luomisen tasolle, Tässä on tiivistettynä Köydenpunojan pedagogiikan perusta ja salaisuus. 

Ota kantaa, niin kehitellään teoriaa yhdessä eteenpäin!

Markku Kuivalahti

Espoon OSPE-ryhmät aloittivat

Että voi opettajankouluttajan työ olla antoisaa! Uusi ryhmä aloitti opiskelunsa sellaisella intensiteetilla ja otteella, että oksat pois! Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin opiskelumme sujuvat loppuun asti mallikkaasti. Sananlaskussa sanotaan, että lopussa kiitos seisoo. Kun olemme tässä OSPE-ryhmässä muutenkin murtamassa totuttuja toimintatapoja, niin muuttakaamme samalla sananlasku muotoon "ALUSSA KIITOS SEISOO". 

Kouluttajan tärkeimmät momentumit uuden ryhmän kanssa ovat 2 ensimmäistä minuuttia ja 2 ensimmäistä päivää. Jos kummatkin onnistuvat, tunnelma on hyvä, hilpeä ja innostunut, niin opinnot sujuvat loppuun asti. Tässä porukassa on työkokemusta eri aloilta ja eri ammateista yhteensä 600 vuotta. Jos lisäämme siihen opiskeluajan, niin kokemusvuosia kertyy toista tuhatta.

Kyllä meidän kelpaa opiskella osaamisperustaisesti yhteistä opettajuuden köyttä punoen! Kuten isot joet kasvavat pienistä puroista, niin meidän opettajuutemme kasvaa kuiduista langoiksi, langoista säikeiksi ja säikeistä köydeksi.

Kiitos Espoon ryhmä ja kiitos Välkkysen Jari ajatuksia herättäneestä alustuksesta! Kiltakouluissa on paljon yhteistä filosofiaa ja myös käytäntöä köydenpunojan pedagogiikan kanssa.

Alla on kuva mestariluokastamme. Klikkaa se suuremmaksi.

ESPOO-OSPE PM14

Osaamisperustainen opettajankoulutus saa jatkoa, kun 4.6.2014 aloittava Espoon alueryhmä soveltaa myös köydenpunojan pedagogiikkaa. Jatkamme siitä, mihin PM13 OSPE-ryhmä jäi ja syyslukukauden ajan toimimme jopa samoilla blogeilla. Alla olevassa kuvassa on Espoon ryhmien toteutuskaavio. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Sähköinen media opetuksessa

Tutkimuksia virtuaalisen median myönteisistä vaikutuksista. 

http://virtukampus.fi/wp-content/uploads/2010/11/Virtukampus_koulutusten_vaikutuksia.pdf

Mielestäni muutaman vuoden takainen tapaustutkimus oli myös mielenkiintoinen. Ristiriita opiskelijoiden liiallisesta sähköisen median käytöstä ja huoli opettajien vähyydestä käyttää nykyteknologiaa. Mielestäni nykykoulutuksessa ei olla tarpeeksi otettu huomioon lasten ja nuorten sähköisen median taitoja  vaan oletetaan heidän jo osaavan jotain kotoansa tultua. Tämä on hieman ristiriidassa varsinkin kun opettajien toivotaan olevan kovin uraauurtavia ja innovatiivisia, vaikka pienille opiskelijoille on opetussuunnitelmissa oleva mediakasvatus samassa tilassa kuin kymmenen vuotta sitten.

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31455/Paatalo_Mira.pdf?sequence=1 sivulta 28 eteenpäin

Tarja Sario

Vuorovaikutus- ja dialogiosaaminen

Osion mieleenpainuvin asia sisältö oli vuorovaikutus- ja dialogiosaaminen. Katjat tekivätkin oppimiskysymyksen muodossa aiheesta esitelmän ja asiaan parempi perehtyminen asian jälkeen toikin mielenkiintoisia seikkoja nykyaikaisesta opetuksesta, jossa käyttäytymismallit ovat muovautuneet ajansaatossa kriittisemmäksi ja osin myös sosiaalisenmedian vuoksi avoimemmaksi ja hektisemmäksi niin hyvässä kuin pahassakin.

Katjan jakama hyvä materiaali http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf

Viestintäosaaminen tuli uutena asiana kun tutustuin farmaseuttiopiskelijoiden käsityksistä vuorovaikutusosaamiseen. Opettajien käyttäytymiskulttuuri on kovin juurtunut, joten vaikutteita muista ammattikunnista on hyvä ottaa. Kaikkien opettajien pitäisi omata hyvät viestintäosaamisentaidot.  ojs.tsv.fi/index.php/pk/article/download/6687/5455  sivu 106

Tarja Sario

Tunneäly opettajan työssä

Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä opintojaksolla puhuimme paljon mm. opettajan itsetuntemuksesta ja vuorovaikutustaidoista. Opiskelijoiden ongelmat ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Opettajalle ei riitä vain opetettavien aineiden sisällön hallinta, vaan osaamisen tulee olla laaja-alaista. Itse olen yllättänyt siitä kuinka työssäni paljon tunteita ja erilaisia tunnetiloja opettajan työ herättää. Esimiestyön kokemuksesta on ollut suurta apua, mutta opeteltavaakin paljon. Kun etsin tietoa opettajien tunteiden hallinnasta, löysin Mirjam Virtasen väitöskirjan opettajien ja opettajiksi opiskelevien opettajien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. Tunneäly määritellään kyvyksi tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä niiden hallitsemista itsessään ja ilmisuhteissa. 


Goleman ,Boyatzis& McKee 2002 mukaan tunneäly jakautuu neljään osa-alueeseen:

·       itsetietoisuus (emotionaalinen itsetietoisuus, hyvä itsetuntemus, itseluottamus)

·       itsehallinta ( itsekontrolli, luotettavuus, sopeutumiskyky, suorituskyky, aloitteellisuus, optimistisuus)

·       sosiaalinen tietoisuus ( empatia, organisaatiotuntemus, palvelualttius)

·       henkilösuhteiden hallinta ( kannustavuus, vaikutusvalta, kyky kehittää toisia, kyky käynnistää muutoksia, taito hallita konflikteja, ryhmä- ja yhteistyötaidot)

Virtanen (2013) mukaan opettajat kokivat tärkeimmiksi tunneälyn taidoiksi empaattisuuden, taidon hallinta konflikteja, itsekontrollin sekä ryhmä- ja yhteistyötaidot. He kokivat, että tunneälytaidot ovat opettajan työn voimavarat ja tärkeitä työyhteisön kannalta. Opettajat kokivat, että tunneälytaidot eivät vastaa Opettajat ovat tunneälytaidoiltaan eri tasoilla, mutta tunneälytaitoja voi kehittää.

Täällä vinkkejä siihen kuinka tunneälyä voi lisätä:

https://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/terveena-tyossa/niksinurkka/lisaa-tunnealya

Lähde:

Virtanen, M. 2013. OPETTAJAN EMOTIONAALINEN KOMPETENSSI. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1

Riitta Jylhä

Kehittämistyön toimintaohje

Ammatilliseen opettajankoulutukseen sisältyy kehittämistyö (6 op). Sille on asetettu opinto-oppaassa seuraavat arviointikohteet:

• tutkiva ja kehittävä ote
• tieteellisen ajattelun periaatteet
• oman opetusalan kehitysnäkymät ja uudistustarpeet.

OSPE-ryhmässä tämä kirjallinen työ toteutetaan uudella tavalla. Olemme tuottaneet jokaisesta opintojaksostamme blogin, jonne on koottu keskeiset asiat opintoparien esityksistä. Tavoitteenamme on, että blogeja käytetään ja päivitetään, vaikka opintojakso on päättynyt - toivottavasti myös valmistumisenne jälkeen.

OSPE-ryhmän kehittämistyö tehdään yksilöllisesti, mutta yhteisölliseen käyttöön seuraavasti:

1. Lue ajatuksella seuraaviin blogeihin kertyneet artikkelit. Oman oppimisryhmäsi vastuulla olleen blogin voit jättää väliin, jos haluat.
   Ammatillisen opettajan työ (AOT)
   Koulutuksen yhteistyöverkostot (KYV)
   Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä (OOJ)
   Oppimisen ja osaamisen arviointi (OOA)
   Oppimisen ohjaaminen (OO)
   Verkkoympäristöt opettajan työssä (VOT).
2. Etsi edellä olevista viidestä blogista yksi opintojakson sisältöön liittyvä asia, josta ei ole vielä kirjoitettu artikkelia ja jota pidät oman työsi kehittymisen kannalta tärkeänä. Se voi olla teoreettinen tutkimus, käytännön kokeilu, tulevaisuuden innovaatio tms, josta meidän kaikkien olisi hyvä tietää.
3. Tee viidestä aiheesta korkeintaan yhden A4:n mittainen artikkeli blogiin liitettäväksi. Artikkelissa tulee olla viittaukset lähteisiin sekä mahdolliset linkit laajempiin aineistoihin. Siinä saa olla mielellään myös kuva, kaavio, piirros tai vastaava. Kirjoita artikkelin loppuun nimesi. Voit halutessasi käyttää nimimerkkinä vain etunimeäsi. Se tulee näkyviin myös blogiartikkelin loppuun.
4. Lisää artikkelisi Moodleen keskustelufoorumille, mikä löytyy tästä linkistä. Leena ja Markku tarkistavat kirjoitelmat ja kopioivat ne Moodlesta blogeihimme.  

Osaamisperustainen oppimis- ja näyttöpaikka

HAMK:n ammatillinen opettajakorkeakoulu on saamassa uudet tilat Visamäen kampuksella. Parhaillaan suunnitellaan oppimisympäristöjä, jotka täyttäisivät sekä nykyiset että tulevat pedagogiset vaatimuksemme. Alla olevassa kuvassa oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti ja osaaminen näytetään leirinuotion umpärillä mukavissa tuoleissa istuen. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Leirinuotion sydämen muodostaa joka suuntaan näkyvä näyttöpatteri, johon saa kiinnitetyksi esittäjän tietokoneen joko langattomasti tai kiinteästi. Pöydän korkeus on säädettävissä portaattomasti. Sen ympärillä voi kokoontua tarpeen vaatiessa 5. pienryhmä.

OSPE = osaamisperustaisuutta

Osaaminen on nostettu keskiöön sekä ammattikorkeakouluissa (osaamisperustaisuus) että ammatillisessa koulutuksessa (osaamisperusteisuus). Miksi terminologia pitää tehdä näin vaikeaksi, vai onko kysymys kokonaan eri osaamisesta?

Ammatillisen opettajankoulutuksen OSPE-ryhmä opiskelee ammattikorkeakoulussa, joten meidän pitäsi puhua osaamisperustaisuudesta. Kun toisella asteella toimiva opettajaopiskelija miettii, miten hän toimii omien opiskelijoidensa kanssa, hän käyttää termiä osaamisperusteisuus.

Meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän osaamista monista eri elämän alueista. Osaamiseen sisältyy tietoja, taitoja ja asenteita. Näitä pitäisi osata hyödyntää myös jatko-opinnoissa. Eikä pelkästään hyödyntää, vaan myös vahvistaa, laajentaa ja syventää. Osaamisen tulisi olla keskiössä niin opintojen alussa, keskellä kuin lopputilanteissakin. Yksilöiden osaaminen tulisi valjastaa kaikkien hyödyksi.

OSPE-ryhmässä tämä tapahtuu siten, että opettajaopiskelijat toimivat toisilleen opettajina - Learning by Teaching. Tämä on järkevää, koska näin päästään harjoittelemaan koko ajan opetuksen suunnittelua, opiskelijoiden aktivointia, oppimisen ja osaamisen arviointia ja monia muita opettajan taitoja, jopa metataitoja.

Verrataan ammatillisen opetuksen sisältöjä talon ikkunoista avautuviin maisemiin. Perinteisesti opetussuunnitelmat sekä niiden toteuttajat opettajat päättävät sen, mitä ikkunasta näkyy. Opettajat haluavat itse kuvailla maiseman, vaikka kaikilla heidän opiskelijoillaan on omat silmät. Haluamme siirtää valmiit ajattelumallimme seuraaville sukupolville edelleen siirrettäviksi. Oppimistehtävät helposti vain vahvistavat opettajan mallia ajatella asioista.

Leonardo Aguiar

This file is licensed under the Creative Commons Attribution 2.0 Generic license.
Klikkaa suuremmaksi!

OSPE-ryhmässä vastuuopettajat eivät tarjoile valmiita oppimisen maisemia. Annamme opettajaopiskelijoiden päättää, millaisia ikkunoita taloon rakennetaan. Opintojaksosta vastuussa oleva opintopiiri suunnittelee ikkunoiden kehykset eli oppimiskysymykset. Tässä käytetään apuna opinto-oppaassa esiteltyjä arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Opintopiiri jakaa oppimiskysymykset opintopareille työstettäviksi, mutta antaa heille vapaat kädet maalata ikkunasta aukeavan maiseman (sisällöt). Kaikki opiskelijat pääsevät toimimaan vuorotellen sekä kehysten puuseppinä että maisemamaalareina. Ja voi sitä erilaisten maisemien värikylläistä kirjoa ja voi sitä tupaan tulvivaa valoa!

Ammatillisen opettajan työ -opintojakso alkoi

AOT-opintopiiri on tehnyt hyvät suunnitelmat seuraavaa opintojaksoamme varten. Oppimiskysymykset ja niiden vastuuhenkilöt ovat:

1. Miten lainsäädäntö ohjaa opettajan työtä?  Taina, Pertti. P ja Matti

2. Mitä tarkoitetaan pedagogisella johtamisella? Heli ja Helena

3. Mitä on osaamisen johtaminen ja miten se näkyy käytännössä? Tomi ja Pentti

4. Mikä on kesu eli kehittämissuunnitelma vuosille 2011 - 2016? Annika ja Juha

5. Miten opetushallitus toteuttaa koulutuspoliittisia tavoitteita? Katja ja Katja

6. Millaisia rahoitusmuotoja on käytettävissä ammatillisen toisen asteen koulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa? Alina ja Tarja

7. Millaisia rahoitusmuotoja on käytettävissä aikuiskoulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa? Hannele ja Kristiina

8. Miten opettaja voi vaikuttaa oppilaitoksen tulokseen? Riitta ja Marko

Seuraavaksi opiskelemme aihetta ammatillisen opettajan työ

Oppimisen ja osaamisen arviointi on käsitelty OSPE-ryhmässä harvinaisen monipuolisesti. Puhumme 360-asteen arvioinnista, mutta me pistimme vielä paremmaksi. Perinteisten arviointiteemojen lisäksi käsittelimme ainakin:

• miten yritys itsearvioi toimintaansa työssäoppimispaikkana (ks. TAT:n materiaali)
• miten tuleva Koulutuksen arviointikeskus tulee arvioimaan peruskouluja, ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja
• miten vertaismentorointi toimii opettajien välillä
• taitonäytteitä valmentautumisessa ammattiosaamisen näyttöihin.

Opettajan tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Itsearviointi ja sen kehittäminen on tässä prosessissa keskeinen asia. Kuvan kirjekuorimalli kertoo, miten opettajan osuus vähenee kun itsearvioinnin kyky opiskelijalla kasvaa. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Sanapilvi

www.wordle.net kertoo, että mm. näitä asioita olemme käsitelleet Köydenpunojan blogissa. Klikkaa kuva suuremmaksi.

b

Uusi lahjakkuusvideo

HAMK:n ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on tuotettu alla näkyvä videoaineisto aiheesta Lahjakkuus - potentiaalista voimaksi. Se antaa opettajille ajattelemisen aiheita eri lahjakkuuden alojen löytämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Oppimisen ja osaamisen arviointi (OOA) alkoi

Siirryimme jälleen uusien oppimiskysymysten pariin. OOA-opintojaksossa opintoparit saivat selvitettäväkseen seuraavat oppimiskysymykset.

**

OPPIMISKYSYMYKSET 

1. Miten sovellan arviointikriteerejä? ARI JA PENTTI

2. Erilaiset arviointimenetelmät oppimisen ja osaamisen arvioinnissa?  HELENA JA HELI

3. Miten sovellan itsearviointia ? ALINA JA KATJA

4. Mitkä ovat arvioinnin ja palautteen erot ja miten annan jatkuvaa palautetta ? KIMMO JA PERTTI

Erityisopetuksen teemat Luksiassa

Keskiviikkona 12.2. kokoonnuimme Luksiaan kuulemaan heidän kokemuksiaan erityisopetuksesta. Opiskelijavalmentaja Tiina Parviainen kertoi erilaisista mittareista, joilla voidaan testata oppijan ominaisuuksia. Häne teetti meille havainnollisen harjoituksen siitä, miten aivot saattavat tehdä temppuja kenelle tahansa ihmiselle. Yritimme piirtää kynällä viivaa tähden "sakaroille" peilin kautta. Vinoviivat tuottivat lähes kaikille vaikeuksia.

Tiinan jälkeen Mirja Usenius kertoi, miten erityisopetus alkoi 1970-luvulla ja miten se on kehittynyt nykypäivään tultaessa.

Toiminnallinen lähipäivä Ahlmanilla

Kiitos Katjalle ja koko työryhmälle innostavasta lähipäivästä 16.1.2014 Ahlmanin ammattiopistolla! Pääsimme kokeilemaan kukkasidonnan taidon oppimista alan opiskelijoiden johdolla. Kyllä kelpasi tulla kotiin ojentamalla itse sidottu kukkakimppu vaimolle. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Moodlen uusi opintojaksoportaali

Kehittelemme OSPE:ssa myös verkkoympäristöjä. Tässä ehdotus uudeksi opintojaksoportaaliksi Moodleen. Tarkoituksemme on, että etäjaksojen aikana opintoparit työskentelevät Moodlessa ja kehittelevät siellä vastauksia oppimiskysymykseensä. Moodlesta ja lähipäivien esityksistä artikkelitoimittaja kirjoittaa vastaukset oppimiskysymykseen, ideat ja löydökset linkkeineen Blogger-blogiin.

Opintojakson riviltä löytyy linkit sekä Moodle-alustaan että opintojakson blgiin. Tila-sarakkeella kerrotaan väreillä ja tekstinä mikä on opintojakson tila (valmis, menossa tai tulossa). Tilan vierestä löytyvät lähipäivämme sekä opintojakson vastuuhenkilöt.

Toivottavasti tämä auttaa löytämään oikeat mediat ja aiheet. Otan meielleläni vastaan kokemuksia ja kehitysehdotuksia alla olevaan tämän artikkelin kommenttikohtaan.

Opintojakson nimi	Linkki Moodleen	Linkki blogiin	Lähipäivät	Tila	Vastuuhenkilöt
1. VOTVerkkoympäristöt opettajan työssä			30.8., 1.10., 16.10.	valmis	Kuivalahti Markku Nikander Leena
2. OOJ Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä			16.10., 31.10., 1.11., 25.11.	valmis	Haavisto Juha Liias Tomi-Pekka Lönnqvist Annika Sallinen Pentti
3. OO Oppimisen ohjaaminen			25.11., 16.1., 17.1., 10.2., 11.2.	menossa	Puhakainen Pertti Mäkinen-Leivo Katja Kunttu Taina Keinonen Matti Nurminen Katja
4. OOA Oppimisen ja osaamisen arviointi			11.2., 10.3., 11.3.	tulossa	Heinonen Marko Jylhä Riitta Muhonen Kristiina Sarén Hannele
5. AOT Ammatillisen opettajan työ			11.3., 7.4., 8.4., 9.5.	tulossa	Hotti Ari Korpela Jukka Lindgren Kimmo Tuomaala Pertti
6. KYV Koulutuksen yhteistyöverkostot			9.5., 2.6., 3.6.	tulossa	Halonen Heli Mäkimartti Alina Sario Tarja Wallius Helena
7. OH Opetusharjoittelu			17.1., 8.5.	menossa	Kuivalahti Markku Nikander Leena ohjaavat opettajat
8. KT Portaalit Kehittämistyö, seminaarit			25.8., 15.9., 9.10., 10.11., 11.11.	menossa	Kuivalahti Markku Nikander Leenaopintopiirit