Sähköinen media opetuksessa

Tutkimuksia virtuaalisen median myönteisistä vaikutuksista. 

http://virtukampus.fi/wp-content/uploads/2010/11/Virtukampus_koulutusten_vaikutuksia.pdf

Mielestäni muutaman vuoden takainen tapaustutkimus oli myös mielenkiintoinen. Ristiriita opiskelijoiden liiallisesta sähköisen median käytöstä ja huoli opettajien vähyydestä käyttää nykyteknologiaa. Mielestäni nykykoulutuksessa ei olla tarpeeksi otettu huomioon lasten ja nuorten sähköisen median taitoja  vaan oletetaan heidän jo osaavan jotain kotoansa tultua. Tämä on hieman ristiriidassa varsinkin kun opettajien toivotaan olevan kovin uraauurtavia ja innovatiivisia, vaikka pienille opiskelijoille on opetussuunnitelmissa oleva mediakasvatus samassa tilassa kuin kymmenen vuotta sitten.

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31455/Paatalo_Mira.pdf?sequence=1 sivulta 28 eteenpäin

Tarja Sario

Vuorovaikutus- ja dialogiosaaminen

Osion mieleenpainuvin asia sisältö oli vuorovaikutus- ja dialogiosaaminen. Katjat tekivätkin oppimiskysymyksen muodossa aiheesta esitelmän ja asiaan parempi perehtyminen asian jälkeen toikin mielenkiintoisia seikkoja nykyaikaisesta opetuksesta, jossa käyttäytymismallit ovat muovautuneet ajansaatossa kriittisemmäksi ja osin myös sosiaalisenmedian vuoksi avoimemmaksi ja hektisemmäksi niin hyvässä kuin pahassakin.

Katjan jakama hyvä materiaali http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf

Viestintäosaaminen tuli uutena asiana kun tutustuin farmaseuttiopiskelijoiden käsityksistä vuorovaikutusosaamiseen. Opettajien käyttäytymiskulttuuri on kovin juurtunut, joten vaikutteita muista ammattikunnista on hyvä ottaa. Kaikkien opettajien pitäisi omata hyvät viestintäosaamisentaidot.  ojs.tsv.fi/index.php/pk/article/download/6687/5455  sivu 106

Tarja Sario

Tunneäly opettajan työssä

Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä opintojaksolla puhuimme paljon mm. opettajan itsetuntemuksesta ja vuorovaikutustaidoista. Opiskelijoiden ongelmat ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Opettajalle ei riitä vain opetettavien aineiden sisällön hallinta, vaan osaamisen tulee olla laaja-alaista. Itse olen yllättänyt siitä kuinka työssäni paljon tunteita ja erilaisia tunnetiloja opettajan työ herättää. Esimiestyön kokemuksesta on ollut suurta apua, mutta opeteltavaakin paljon. Kun etsin tietoa opettajien tunteiden hallinnasta, löysin Mirjam Virtasen väitöskirjan opettajien ja opettajiksi opiskelevien opettajien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. Tunneäly määritellään kyvyksi tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä niiden hallitsemista itsessään ja ilmisuhteissa. 


Goleman ,Boyatzis& McKee 2002 mukaan tunneäly jakautuu neljään osa-alueeseen:

·       itsetietoisuus (emotionaalinen itsetietoisuus, hyvä itsetuntemus, itseluottamus)

·       itsehallinta ( itsekontrolli, luotettavuus, sopeutumiskyky, suorituskyky, aloitteellisuus, optimistisuus)

·       sosiaalinen tietoisuus ( empatia, organisaatiotuntemus, palvelualttius)

·       henkilösuhteiden hallinta ( kannustavuus, vaikutusvalta, kyky kehittää toisia, kyky käynnistää muutoksia, taito hallita konflikteja, ryhmä- ja yhteistyötaidot)

Virtanen (2013) mukaan opettajat kokivat tärkeimmiksi tunneälyn taidoiksi empaattisuuden, taidon hallinta konflikteja, itsekontrollin sekä ryhmä- ja yhteistyötaidot. He kokivat, että tunneälytaidot ovat opettajan työn voimavarat ja tärkeitä työyhteisön kannalta. Opettajat kokivat, että tunneälytaidot eivät vastaa Opettajat ovat tunneälytaidoiltaan eri tasoilla, mutta tunneälytaitoja voi kehittää.

Täällä vinkkejä siihen kuinka tunneälyä voi lisätä:

https://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/terveena-tyossa/niksinurkka/lisaa-tunnealya

Lähde:

Virtanen, M. 2013. OPETTAJAN EMOTIONAALINEN KOMPETENSSI. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1

Riitta Jylhä