Kädellä, köydellä ja sydämellä

"Kyllä se on oppimisen himo, mikä iskee, kun huomaa, että pääsee itse vaikuttamaan oppisisältöihin. Nytkin koko ajan tulee huomaamattaan työstettyä ryhmädynamiikan teemaa, jonka saimme Katjan kanssa kauhean taistelun jälkeen opetettavaksi teille muille. Ryhmän voima on aina opettajalle uusi ihme! Kun vaan osaisi pitää itsensä opettajana taustalla. Köydenpunojassa se tapahtuu itsestään ja siinä on sen viisaus ja juju."

Päivi

Bloom + Dale = Kukkalaakso

Professori Edgar Dale esitti vuonna 1946 kartion, jonka kerrokset kuvaavat opiskelumuotoja eli tapoja oppia sekä näiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Dalen mukaan asiat oppii parhaiten ja syvällisimmin opettamalla ne muille. Tätä havaintoa olemme soveltaneet myös Köydenpunojan pedagogiikassa. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Katso Dalen tutkimuksia tarkemmin seuraavasta Douglas Baileyn videosta. Lukee- ja kuulee -vaihtoehdot ovat tässä videoversiossa toisin päin.

Kasvatuspsykologi Benjamin Bloom kehitteli vuonna 1956 kuuluisan tavoitetasojen taksonomiansa. Myös sitä visualisoidaan kolmion avulla seuraavasti. Alimmalla Tietää-tasolla opiskelija osaa lähinnä mekaanisesti toistaa asioita. Ylimmällä Luo-tasolla hän osaa käyttää oppimaansa uuden tiedon tai taidon tuottamiseen. Tälle tasolle päästään hyvin harvoin tavallisessa ammatillisessa opetuksessa.

Bloomin taksonomiaa selitetään tarkemmin seuraavassa videossa.




Huomasin, että näissä kahdessa kartiossa on paljon yhteistä. Jos Dalen kartion kääntää seisomaan kärjelleen Bloomin viereen, niin yhteydet selviävät konkreettisesti. Bloom + Dale = Kukkalaakso. Mikä ihanan houkutteleva yhdistelmä! Kukkalaaksossa oppiminen on ruusuilla tanssimista!

Opettamalla oppiminen (Learning by Teaching) tuottaa parhaat tulokset sekä määrällisesti että laadullisesti. Kehittelin aihetta eteenpäin seuraavassa kuvassa.

Opettamalla oppiminen on prosessi, jossa käytetään hyväksi kaikkia Dalen oppimisen kartion keinoja, kuten lukemista, kuulemista, näkemistä, havainnoimista, aitoa dialogia ja muistiinpanotekniikoita. 

Tämän lisäksi opettamalla oppimiseen kuuluu oppimisympäristön suunnittelu, jossa pohditaan opettamisen, ohjauksen, oppimisen ja arvioinnin pedagogisia malleja, menetelmiä, aineistoja, visualisointia, musiikkia, videoita, animaatioita, simulaatioita, pelejä  jne. Oppimistilanne jatkuu aina 360-asteen arviointiin asti. Jonkin asian opettaminen on kokonaisuudessaan melkoisen vaativa oppimistehtävä! Ei riitä, että oppii itse, vaan on saatava vielä muutkin oppimaan.

Opettamalla oppiminen johtaa lähes poikkeuksetta Bloomin asteikon kuudennelle eli uuden tiedon luomisen tasolle, Tässä on tiivistettynä Köydenpunojan pedagogiikan perusta ja salaisuus. 

Ota kantaa, niin kehitellään teoriaa yhdessä eteenpäin!

Markku Kuivalahti

Espoon OSPE-ryhmät aloittivat

Että voi opettajankouluttajan työ olla antoisaa! Uusi ryhmä aloitti opiskelunsa sellaisella intensiteetilla ja otteella, että oksat pois! Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin opiskelumme sujuvat loppuun asti mallikkaasti. Sananlaskussa sanotaan, että lopussa kiitos seisoo. Kun olemme tässä OSPE-ryhmässä muutenkin murtamassa totuttuja toimintatapoja, niin muuttakaamme samalla sananlasku muotoon "ALUSSA KIITOS SEISOO". 

Kouluttajan tärkeimmät momentumit uuden ryhmän kanssa ovat 2 ensimmäistä minuuttia ja 2 ensimmäistä päivää. Jos kummatkin onnistuvat, tunnelma on hyvä, hilpeä ja innostunut, niin opinnot sujuvat loppuun asti. Tässä porukassa on työkokemusta eri aloilta ja eri ammateista yhteensä 600 vuotta. Jos lisäämme siihen opiskeluajan, niin kokemusvuosia kertyy toista tuhatta.

Kyllä meidän kelpaa opiskella osaamisperustaisesti yhteistä opettajuuden köyttä punoen! Kuten isot joet kasvavat pienistä puroista, niin meidän opettajuutemme kasvaa kuiduista langoiksi, langoista säikeiksi ja säikeistä köydeksi.

Kiitos Espoon ryhmä ja kiitos Välkkysen Jari ajatuksia herättäneestä alustuksesta! Kiltakouluissa on paljon yhteistä filosofiaa ja myös käytäntöä köydenpunojan pedagogiikan kanssa.

Alla on kuva mestariluokastamme. Klikkaa se suuremmaksi.

ESPOO-OSPE PM14

Osaamisperustainen opettajankoulutus saa jatkoa, kun 4.6.2014 aloittava Espoon alueryhmä soveltaa myös köydenpunojan pedagogiikkaa. Jatkamme siitä, mihin PM13 OSPE-ryhmä jäi ja syyslukukauden ajan toimimme jopa samoilla blogeilla. Alla olevassa kuvassa on Espoon ryhmien toteutuskaavio. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Sähköinen media opetuksessa

Tutkimuksia virtuaalisen median myönteisistä vaikutuksista. 

http://virtukampus.fi/wp-content/uploads/2010/11/Virtukampus_koulutusten_vaikutuksia.pdf

Mielestäni muutaman vuoden takainen tapaustutkimus oli myös mielenkiintoinen. Ristiriita opiskelijoiden liiallisesta sähköisen median käytöstä ja huoli opettajien vähyydestä käyttää nykyteknologiaa. Mielestäni nykykoulutuksessa ei olla tarpeeksi otettu huomioon lasten ja nuorten sähköisen median taitoja  vaan oletetaan heidän jo osaavan jotain kotoansa tultua. Tämä on hieman ristiriidassa varsinkin kun opettajien toivotaan olevan kovin uraauurtavia ja innovatiivisia, vaikka pienille opiskelijoille on opetussuunnitelmissa oleva mediakasvatus samassa tilassa kuin kymmenen vuotta sitten.

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31455/Paatalo_Mira.pdf?sequence=1 sivulta 28 eteenpäin

Tarja Sario

Vuorovaikutus- ja dialogiosaaminen

Osion mieleenpainuvin asia sisältö oli vuorovaikutus- ja dialogiosaaminen. Katjat tekivätkin oppimiskysymyksen muodossa aiheesta esitelmän ja asiaan parempi perehtyminen asian jälkeen toikin mielenkiintoisia seikkoja nykyaikaisesta opetuksesta, jossa käyttäytymismallit ovat muovautuneet ajansaatossa kriittisemmäksi ja osin myös sosiaalisenmedian vuoksi avoimemmaksi ja hektisemmäksi niin hyvässä kuin pahassakin.

Katjan jakama hyvä materiaali http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf

Viestintäosaaminen tuli uutena asiana kun tutustuin farmaseuttiopiskelijoiden käsityksistä vuorovaikutusosaamiseen. Opettajien käyttäytymiskulttuuri on kovin juurtunut, joten vaikutteita muista ammattikunnista on hyvä ottaa. Kaikkien opettajien pitäisi omata hyvät viestintäosaamisentaidot.  ojs.tsv.fi/index.php/pk/article/download/6687/5455  sivu 106

Tarja Sario

Tunneäly opettajan työssä

Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä opintojaksolla puhuimme paljon mm. opettajan itsetuntemuksesta ja vuorovaikutustaidoista. Opiskelijoiden ongelmat ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Opettajalle ei riitä vain opetettavien aineiden sisällön hallinta, vaan osaamisen tulee olla laaja-alaista. Itse olen yllättänyt siitä kuinka työssäni paljon tunteita ja erilaisia tunnetiloja opettajan työ herättää. Esimiestyön kokemuksesta on ollut suurta apua, mutta opeteltavaakin paljon. Kun etsin tietoa opettajien tunteiden hallinnasta, löysin Mirjam Virtasen väitöskirjan opettajien ja opettajiksi opiskelevien opettajien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. Tunneäly määritellään kyvyksi tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä niiden hallitsemista itsessään ja ilmisuhteissa. 


Goleman ,Boyatzis& McKee 2002 mukaan tunneäly jakautuu neljään osa-alueeseen:

·       itsetietoisuus (emotionaalinen itsetietoisuus, hyvä itsetuntemus, itseluottamus)

·       itsehallinta ( itsekontrolli, luotettavuus, sopeutumiskyky, suorituskyky, aloitteellisuus, optimistisuus)

·       sosiaalinen tietoisuus ( empatia, organisaatiotuntemus, palvelualttius)

·       henkilösuhteiden hallinta ( kannustavuus, vaikutusvalta, kyky kehittää toisia, kyky käynnistää muutoksia, taito hallita konflikteja, ryhmä- ja yhteistyötaidot)

Virtanen (2013) mukaan opettajat kokivat tärkeimmiksi tunneälyn taidoiksi empaattisuuden, taidon hallinta konflikteja, itsekontrollin sekä ryhmä- ja yhteistyötaidot. He kokivat, että tunneälytaidot ovat opettajan työn voimavarat ja tärkeitä työyhteisön kannalta. Opettajat kokivat, että tunneälytaidot eivät vastaa Opettajat ovat tunneälytaidoiltaan eri tasoilla, mutta tunneälytaitoja voi kehittää.

Täällä vinkkejä siihen kuinka tunneälyä voi lisätä:

https://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/terveena-tyossa/niksinurkka/lisaa-tunnealya

Lähde:

Virtanen, M. 2013. OPETTAJAN EMOTIONAALINEN KOMPETENSSI. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1

Riitta Jylhä

Kehittämistyön toimintaohje

Ammatilliseen opettajankoulutukseen sisältyy kehittämistyö (6 op). Sille on asetettu opinto-oppaassa seuraavat arviointikohteet:

• tutkiva ja kehittävä ote
• tieteellisen ajattelun periaatteet
• oman opetusalan kehitysnäkymät ja uudistustarpeet.

OSPE-ryhmässä tämä kirjallinen työ toteutetaan uudella tavalla. Olemme tuottaneet jokaisesta opintojaksostamme blogin, jonne on koottu keskeiset asiat opintoparien esityksistä. Tavoitteenamme on, että blogeja käytetään ja päivitetään, vaikka opintojakso on päättynyt - toivottavasti myös valmistumisenne jälkeen.

OSPE-ryhmän kehittämistyö tehdään yksilöllisesti, mutta yhteisölliseen käyttöön seuraavasti:

1. Lue ajatuksella seuraaviin blogeihin kertyneet artikkelit. Oman oppimisryhmäsi vastuulla olleen blogin voit jättää väliin, jos haluat.
   Ammatillisen opettajan työ (AOT)
   Koulutuksen yhteistyöverkostot (KYV)
   Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä (OOJ)
   Oppimisen ja osaamisen arviointi (OOA)
   Oppimisen ohjaaminen (OO)
   Verkkoympäristöt opettajan työssä (VOT).
2. Etsi edellä olevista viidestä blogista yksi opintojakson sisältöön liittyvä asia, josta ei ole vielä kirjoitettu artikkelia ja jota pidät oman työsi kehittymisen kannalta tärkeänä. Se voi olla teoreettinen tutkimus, käytännön kokeilu, tulevaisuuden innovaatio tms, josta meidän kaikkien olisi hyvä tietää.
3. Tee viidestä aiheesta korkeintaan yhden A4:n mittainen artikkeli blogiin liitettäväksi. Artikkelissa tulee olla viittaukset lähteisiin sekä mahdolliset linkit laajempiin aineistoihin. Siinä saa olla mielellään myös kuva, kaavio, piirros tai vastaava. Kirjoita artikkelin loppuun nimesi. Voit halutessasi käyttää nimimerkkinä vain etunimeäsi. Se tulee näkyviin myös blogiartikkelin loppuun.
4. Lisää artikkelisi Moodleen keskustelufoorumille, mikä löytyy tästä linkistä. Leena ja Markku tarkistavat kirjoitelmat ja kopioivat ne Moodlesta blogeihimme.  

Osaamisperustainen oppimis- ja näyttöpaikka

HAMK:n ammatillinen opettajakorkeakoulu on saamassa uudet tilat Visamäen kampuksella. Parhaillaan suunnitellaan oppimisympäristöjä, jotka täyttäisivät sekä nykyiset että tulevat pedagogiset vaatimuksemme. Alla olevassa kuvassa oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti ja osaaminen näytetään leirinuotion umpärillä mukavissa tuoleissa istuen. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Leirinuotion sydämen muodostaa joka suuntaan näkyvä näyttöpatteri, johon saa kiinnitetyksi esittäjän tietokoneen joko langattomasti tai kiinteästi. Pöydän korkeus on säädettävissä portaattomasti. Sen ympärillä voi kokoontua tarpeen vaatiessa 5. pienryhmä.

OSPE = osaamisperustaisuutta

Osaaminen on nostettu keskiöön sekä ammattikorkeakouluissa (osaamisperustaisuus) että ammatillisessa koulutuksessa (osaamisperusteisuus). Miksi terminologia pitää tehdä näin vaikeaksi, vai onko kysymys kokonaan eri osaamisesta?

Ammatillisen opettajankoulutuksen OSPE-ryhmä opiskelee ammattikorkeakoulussa, joten meidän pitäsi puhua osaamisperustaisuudesta. Kun toisella asteella toimiva opettajaopiskelija miettii, miten hän toimii omien opiskelijoidensa kanssa, hän käyttää termiä osaamisperusteisuus.

Meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän osaamista monista eri elämän alueista. Osaamiseen sisältyy tietoja, taitoja ja asenteita. Näitä pitäisi osata hyödyntää myös jatko-opinnoissa. Eikä pelkästään hyödyntää, vaan myös vahvistaa, laajentaa ja syventää. Osaamisen tulisi olla keskiössä niin opintojen alussa, keskellä kuin lopputilanteissakin. Yksilöiden osaaminen tulisi valjastaa kaikkien hyödyksi.

OSPE-ryhmässä tämä tapahtuu siten, että opettajaopiskelijat toimivat toisilleen opettajina - Learning by Teaching. Tämä on järkevää, koska näin päästään harjoittelemaan koko ajan opetuksen suunnittelua, opiskelijoiden aktivointia, oppimisen ja osaamisen arviointia ja monia muita opettajan taitoja, jopa metataitoja.

Verrataan ammatillisen opetuksen sisältöjä talon ikkunoista avautuviin maisemiin. Perinteisesti opetussuunnitelmat sekä niiden toteuttajat opettajat päättävät sen, mitä ikkunasta näkyy. Opettajat haluavat itse kuvailla maiseman, vaikka kaikilla heidän opiskelijoillaan on omat silmät. Haluamme siirtää valmiit ajattelumallimme seuraaville sukupolville edelleen siirrettäviksi. Oppimistehtävät helposti vain vahvistavat opettajan mallia ajatella asioista.

Leonardo Aguiar

This file is licensed under the Creative Commons Attribution 2.0 Generic license.
Klikkaa suuremmaksi!

OSPE-ryhmässä vastuuopettajat eivät tarjoile valmiita oppimisen maisemia. Annamme opettajaopiskelijoiden päättää, millaisia ikkunoita taloon rakennetaan. Opintojaksosta vastuussa oleva opintopiiri suunnittelee ikkunoiden kehykset eli oppimiskysymykset. Tässä käytetään apuna opinto-oppaassa esiteltyjä arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Opintopiiri jakaa oppimiskysymykset opintopareille työstettäviksi, mutta antaa heille vapaat kädet maalata ikkunasta aukeavan maiseman (sisällöt). Kaikki opiskelijat pääsevät toimimaan vuorotellen sekä kehysten puuseppinä että maisemamaalareina. Ja voi sitä erilaisten maisemien värikylläistä kirjoa ja voi sitä tupaan tulvivaa valoa!

Ammatillisen opettajan työ -opintojakso alkoi

AOT-opintopiiri on tehnyt hyvät suunnitelmat seuraavaa opintojaksoamme varten. Oppimiskysymykset ja niiden vastuuhenkilöt ovat:

1. Miten lainsäädäntö ohjaa opettajan työtä?  Taina, Pertti. P ja Matti

2. Mitä tarkoitetaan pedagogisella johtamisella? Heli ja Helena

3. Mitä on osaamisen johtaminen ja miten se näkyy käytännössä? Tomi ja Pentti

4. Mikä on kesu eli kehittämissuunnitelma vuosille 2011 - 2016? Annika ja Juha

5. Miten opetushallitus toteuttaa koulutuspoliittisia tavoitteita? Katja ja Katja

6. Millaisia rahoitusmuotoja on käytettävissä ammatillisen toisen asteen koulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa? Alina ja Tarja

7. Millaisia rahoitusmuotoja on käytettävissä aikuiskoulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa? Hannele ja Kristiina

8. Miten opettaja voi vaikuttaa oppilaitoksen tulokseen? Riitta ja Marko

Seuraavaksi opiskelemme aihetta ammatillisen opettajan työ

Oppimisen ja osaamisen arviointi on käsitelty OSPE-ryhmässä harvinaisen monipuolisesti. Puhumme 360-asteen arvioinnista, mutta me pistimme vielä paremmaksi. Perinteisten arviointiteemojen lisäksi käsittelimme ainakin:

• miten yritys itsearvioi toimintaansa työssäoppimispaikkana (ks. TAT:n materiaali)
• miten tuleva Koulutuksen arviointikeskus tulee arvioimaan peruskouluja, ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja
• miten vertaismentorointi toimii opettajien välillä
• taitonäytteitä valmentautumisessa ammattiosaamisen näyttöihin.

Opettajan tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Itsearviointi ja sen kehittäminen on tässä prosessissa keskeinen asia. Kuvan kirjekuorimalli kertoo, miten opettajan osuus vähenee kun itsearvioinnin kyky opiskelijalla kasvaa. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Sanapilvi

www.wordle.net kertoo, että mm. näitä asioita olemme käsitelleet Köydenpunojan blogissa. Klikkaa kuva suuremmaksi.

b

Uusi lahjakkuusvideo

HAMK:n ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on tuotettu alla näkyvä videoaineisto aiheesta Lahjakkuus - potentiaalista voimaksi. Se antaa opettajille ajattelemisen aiheita eri lahjakkuuden alojen löytämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Oppimisen ja osaamisen arviointi (OOA) alkoi

Siirryimme jälleen uusien oppimiskysymysten pariin. OOA-opintojaksossa opintoparit saivat selvitettäväkseen seuraavat oppimiskysymykset.

**

OPPIMISKYSYMYKSET 

1. Miten sovellan arviointikriteerejä? ARI JA PENTTI

2. Erilaiset arviointimenetelmät oppimisen ja osaamisen arvioinnissa?  HELENA JA HELI

3. Miten sovellan itsearviointia ? ALINA JA KATJA

4. Mitkä ovat arvioinnin ja palautteen erot ja miten annan jatkuvaa palautetta ? KIMMO JA PERTTI

Erityisopetuksen teemat Luksiassa

Keskiviikkona 12.2. kokoonnuimme Luksiaan kuulemaan heidän kokemuksiaan erityisopetuksesta. Opiskelijavalmentaja Tiina Parviainen kertoi erilaisista mittareista, joilla voidaan testata oppijan ominaisuuksia. Häne teetti meille havainnollisen harjoituksen siitä, miten aivot saattavat tehdä temppuja kenelle tahansa ihmiselle. Yritimme piirtää kynällä viivaa tähden "sakaroille" peilin kautta. Vinoviivat tuottivat lähes kaikille vaikeuksia.

Tiinan jälkeen Mirja Usenius kertoi, miten erityisopetus alkoi 1970-luvulla ja miten se on kehittynyt nykypäivään tultaessa.

Toiminnallinen lähipäivä Ahlmanilla

Kiitos Katjalle ja koko työryhmälle innostavasta lähipäivästä 16.1.2014 Ahlmanin ammattiopistolla! Pääsimme kokeilemaan kukkasidonnan taidon oppimista alan opiskelijoiden johdolla. Kyllä kelpasi tulla kotiin ojentamalla itse sidottu kukkakimppu vaimolle. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Moodlen uusi opintojaksoportaali

Kehittelemme OSPE:ssa myös verkkoympäristöjä. Tässä ehdotus uudeksi opintojaksoportaaliksi Moodleen. Tarkoituksemme on, että etäjaksojen aikana opintoparit työskentelevät Moodlessa ja kehittelevät siellä vastauksia oppimiskysymykseensä. Moodlesta ja lähipäivien esityksistä artikkelitoimittaja kirjoittaa vastaukset oppimiskysymykseen, ideat ja löydökset linkkeineen Blogger-blogiin.

Opintojakson riviltä löytyy linkit sekä Moodle-alustaan että opintojakson blgiin. Tila-sarakkeella kerrotaan väreillä ja tekstinä mikä on opintojakson tila (valmis, menossa tai tulossa). Tilan vierestä löytyvät lähipäivämme sekä opintojakson vastuuhenkilöt.

Toivottavasti tämä auttaa löytämään oikeat mediat ja aiheet. Otan meielleläni vastaan kokemuksia ja kehitysehdotuksia alla olevaan tämän artikkelin kommenttikohtaan.

Opintojakson nimi	Linkki Moodleen	Linkki blogiin	Lähipäivät	Tila	Vastuuhenkilöt
1. VOTVerkkoympäristöt opettajan työssä			30.8., 1.10., 16.10.	valmis	Kuivalahti Markku Nikander Leena
2. OOJ Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä			16.10., 31.10., 1.11., 25.11.	valmis	Haavisto Juha Liias Tomi-Pekka Lönnqvist Annika Sallinen Pentti
3. OO Oppimisen ohjaaminen			25.11., 16.1., 17.1., 10.2., 11.2.	menossa	Puhakainen Pertti Mäkinen-Leivo Katja Kunttu Taina Keinonen Matti Nurminen Katja
4. OOA Oppimisen ja osaamisen arviointi			11.2., 10.3., 11.3.	tulossa	Heinonen Marko Jylhä Riitta Muhonen Kristiina Sarén Hannele
5. AOT Ammatillisen opettajan työ			11.3., 7.4., 8.4., 9.5.	tulossa	Hotti Ari Korpela Jukka Lindgren Kimmo Tuomaala Pertti
6. KYV Koulutuksen yhteistyöverkostot			9.5., 2.6., 3.6.	tulossa	Halonen Heli Mäkimartti Alina Sario Tarja Wallius Helena
7. OH Opetusharjoittelu			17.1., 8.5.	menossa	Kuivalahti Markku Nikander Leena ohjaavat opettajat
8. KT Portaalit Kehittämistyö, seminaarit			25.8., 15.9., 9.10., 10.11., 11.11.	menossa	Kuivalahti Markku Nikander Leenaopintopiirit

Oppimisen ohjaaminen -opintojakso alkoi

Maanantaina 25.11. siirryimme jälleen uuteen teemaan ja opintojaksoon. Oppimisen ohjaamisessa (OO) keskitymme pedagogiikan ytimeen. Opintopiiri on jakanut sisällön seuraaviin oppimiskysymyksiin:

1. 16.01.2014  Millaista on case-pohjainen oppiminen?

2. 16.01.2014  Miten opetetaan ja opitaan DIANA-mallissa?

3. 17.01.2014  Millainen on kognitiivinen "oppipoikamalli" (mestari-kisälli)?

4. 17.01.2014  Mitä on projektioppiminen?

5. 17.01.2014  Miten opitaan ja opetetaan simulaation avulla?

6. 17.01.2014  Millaista on tutkiva oppiminen ja ongelmakeskeinen / ongelmalähtöinen oppiminen?

7. 17.01.2014  Millaisena näet/ koet opettajan työn arvot ja eettiset periaatteet, miten ne ovat muuttuneet ajan saatossa?

8. 11.02.2014  Millaisena näet/ koet opettajan työn arvot ja eettiset periaatteet?

Esityksiin sisältyy tarvittava teoriaosuus ja oppimisympäristöjen tarkastelu. Yksi lähipäivä käytetään erityisopetuksen kysymyksiin asiantuntijan opastuksella.

Kirjaston käytön opasvideoita

• Ulkolaiset kirjat Nelli-portaalista
• Suomalaisten lehtien artikkelit
• Google Scholar -yliopistojen hakupalvelu

Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä

Opintopiiri on jakanut opintojakson seuraaviin oppimiskysymyksiin:

Kaikki oppimiskysymykset esitetään ja käydään läpi 31.10.2013

OPPIMISKYSYMYS 1

Itsetuntemus – Mitä itsetuntemus on opettajan työssä? 30 min klo 8:45-9:15

OPPIMISKYSYMYS 2

Valitkaa yksi itsetuntemusharjoitus alla olevasta kirjasta ja toteuttakaa se luokassa 31.10. Kesto 30 min. klo 9:15-9:45

Kirjallisuus: Toivakka, S. & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä. PS-kustannus.

OPPIMISKYSYMYS 3

Mitä on vuorovaikutus-/dialogiosaaminen? 30 min klo 10:15-10:45

OPPIMISKYSYMYS 4

Miksi opettajan on syytä kehittää vuorovaikutus-/dialogiosaamistaan? 30 min klo 10:45- 11:15

OPPIMISKYSYMYS 5

Mitä on opettajan monikulttuurinen osaaminen? Ja miten luodaan monikulttuurisuutta tukeva (oppiva) yhteisö? 30 min klo 13:00 – 13:30

Kirjallisuus: Salo- Lee, Malmberg& Halinoja 1998. Me ja muut. Kulttuurien välinen viestintä. Helsinki:YLE-Opetuspalvelut

OPPIMISKYSYMYS 6

Erilaiset Oppimisympäristöt -  Oppimisympäristön vaikutus oppimiseen 30 min klo 14:00 -14:30

Kirjallisuus:
Jyrkiäinen,Laine,Liukko,Piipari,Toivonen 1988; Avoimet oppimisympäristöt – kehittyvät prosessit

Rissanen Kaisa 1988; Joustavat oppimisympäristöt  Panzar Eero,Väliharju Timo; Kohti virtuaalisia oppimisympäristöjä

OPPIMISKYSYMYS 7

Minkälaisia kriisejä työyhteisössäsi on esiintynyt tai esiintyy parhaillaan? Miten niistä on selvitty tai selvitään? 15:00-15:30

OPPIMISKYSYMYS 8

Ryhmän kehitys ja ohjaajan rooli eri vaiheiden välillä? Millaisia rooleja esiintyy? 30 min klo 15:30-16:00

Kirjallisuus:

Koplakkala, Aku 2008. Porukka, jengi, tiimi: Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita.

Isokorpi, Tia 2008. Napit vastakkain: Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. Jyväskylä: PS-kustannus

Verkkoympäristöt vaihtuivat oppimisyhteisön jäsenyyteen

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Markku Kuivalahti

Tänään oli viimeinen lähipäivä, jolloin käsittelimme aihetta Verkkoympäristöt opettajan työssä. Parityönä toteutetut oppimiskysymysten vastaukset olivat monipuolisia ja opettavaisia. Tuotokset tulevat artikkeleina tänne opintojakson blogiin.

Aloitimme uuden opintojakson nimeltään Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä. Opintopiiri on jakanut arviointikohteet oppimiskysymyksiksi, ja ne on jaettu vastuupareille. Oppimisprosessi tapahtuu vanhaan tapaan Moodlen keskustelualueella, jonne jokainen pari perustaa oman keskusteluketjunsa. Otsakkeeksi laitetaan oppimiskysymys. Noin 30 minuutin suulliset esitykset pidetään torstaina 31.10.

Työn iloa!

Verkkoympäristöt opettajan työssä -opintojakso alkoi

Köydenpunojan pedagogiikkaa sovelletaan parhaillaan verkko-opetuksen teemoihin. Parityönä etsimme vastauksia oppimiskysymyksiin, kirjaamme löydökset Moodle-alustalle ja esittelemme ne seuraavilla lähipäivillä toisillemme. Jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jolloin opimme toisiltamme. Lähipäivien esitystilanteet ovat myös opetus- ja esiintymisharjoituksia. Lisäksi opintojakson vastuuryhmänä toimiva opintopiiri saa kokemusta lähipäivän suunnittelusta, junailusta ja tulosten dokumentoinnista blogiin.

Opintojakson tavoitteista johdetut oppimiskysymykset ovat:

1. Millaisia verkkotyökaluja käytämme opetuksessa?
2. Miten Moodlea käytetään?
3. Miten käytämme blogia opetuksessa?
4. Miten oppimisalustaa käytetään oppimisen tukena?
5. Millaisia työkaluja oppimisalustoista löytyy?
6. Miten verkko voi edistää oppimista?
7. Millaisia ovat uusimmat IT-innovaatiot oppimiseen?
8. Miten sosiaalista mediaa voi soveltaa oppimisen apuna?
9. Miten voimme hyödyntää avoimia sisältöjä?
10. Mitä ovat Creative Commons -lisenssit?
11. Mitä opettajan on tiedettävä tietosuojasta?
12. Mitä opettajan on tiedettävä tekijänoikeuksista?

Alla oleva kuva kertoo köydenpunonnan periaatteen. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Filosofi

Olet oppinut, koska ajattelussasi on tapahtunut selvää muutosta. Aikaisemmassa kuvassa oli se saviruukku sekä lisäksi köysi. Miten tässä blogissa kuvattu köydenpunojan pedagogikka istuu sinun omaan aiheesesi ja opetukseesi? Kerro mielellään käytännön esimerkkejä.

Muista, että ihminen on viisaimmillaan silloin, kun tietää mitä ei vielä tiedä. Oppiminen käynnistyy, kun tietämätön ihmettelee tuntematonta.

Opettaja

Vai että opiskelijan oma juttu. Muistan omaa kouluaikaani, jolloin jokaisen opettajan mielestä se oma oppiaine oli kaikkein tärkein asia maailmassa. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita kaikista aineista ja aiheista? Voisimme antaa tiettyjä vapausasteita eli antaa opiskelijoiden tehdä omia valintojaan. Sisäistä motivaatioata riittää harvalla meistä kaikkeen, mutta jos löytyy se oma vahvuus, niin se voi imaista muutkin aiheet kiinnostuksen vaikutuspiiriin.

Löysin Googlesta hakusanoilla Aristoteles ja saviruukku kokeen, jossa suolaisesta merivedestä tehtiin juomakelpoista. Ruukku suljettiin huolella ja upotettiin mereen. Ruukun sisään tihkui makeaa ja juomakelpoista vettä.

Mietin kokeen ja opetukseni analogiaa. Jos jokainen opiskelijani on oma saviruukkunsa. Jokainen saa siis itse suodattaa tiedon valtamerestä itselleen käyttökelpoisen aineksen. Saviruukku vastaa seulaa, jolla itselle tärkeät asiat erotellaan ja lajitellaan. Jokaisen ruukussa ei tarvitse olla samaa vettä.

Tilannetta voisi verrata pellonraivaukseen. Perinteisesti jokainen opiskelija kuokkii saman saran uudelleen ja uudelleen. Yhtä hyvin jokainen voisi ottaa oman sarkansa kuokittavaksi, jolloin saisimme suunnattomasti enemmän valmista peltoa. Tämä tarkoittaa yksilöllisiä oppimistehtäviä, jotka täydentävät toinen toisiaan. Tästähän voi tosiaan tulla jotakin uutta!

Filosofi

Millaisilla keinoilla saisit opetuksesi tuntumaan siltä, että se on opiskelijoiden oma juttu? Yritä löytää Aristoteleen kehittämä koe, jossa hän käytti saviastiaa meriveden muuttamisessa juomakelpoiseksi. Siitä voisi olla apua pohdintaasi.

Kuva Markku Kuivalahti 2013

Opettaja

Ainakin kalastajan ammatissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Merelle on lähdettävä säännöllisesti ja säästä piittaamatta. Eiköhän opiskelussa tarvittaisi samaa sinnikkyyttä. Kalastajalla tieto tarkoittanee sitä, että tuntee kalavedet, kalojen elintavat yms. Taitoa lienee sitä, että osaa käsitellä pyydyksiään ja venettään.

Ryhdyn miettimään sitä, miten opiskeluasenteen saisi raudanlujaksi. Pitäisi löytää kunkin opiskelijan luontaiset motivaation lähteet.

Filosofi

Alamme päästä asian ytimeen. Kalastusta voi hyvällä syyllä kutsua ammattien äidiksi. Siinä yhdistyvät kaikissa ammateissa tarvittavat tieto, taito ja asenne. Miten nämä yhdistyvät sinun opettajuudessasi? Voisitko oppia jotakin kalastajan asenteesta?

Opettaja

Jäin pohtimaan analogioita opettamisen ja kalastuksen välillä. llalla kalastaja saapui verkkoineen. Määrätietoisesti vene loittoni rannasta, verkot laskettiin, kuten joka ilta. Heräsin ani varhain, näin veneen lähtevän ja jäin rannalle odottamaan. Saalis ei ollut suuren suuri, mutta kalat saivat ostajansa ja kalastaja toimeentulonsa. Mitä tästä voisi oppia?

Vene pitää saada ensiksi vesille. Se voisi olla viittaus motivaatioon. Symboloikoon meri kaikkea maailman tietoa. Meri houkuttelee, mutta joskus myös pelottaa. Verkkojen avulla yritämme saalistaa haluamamme tiedot. Kalastajan, kuten opiskelijan, on hyvä tuntea parhaat apajat. 

Se kiinalainen sananlasku sopii ainakin opettajan ja opiskelijan väliseen toimintaan. Olen kuullut sitä sovellettavan myös kehitysaputyöhön. Pohjimmiltaan opettajan kai tulisi tehdä itsensä tarpeettomaksi oppimisprosessin aikana. Kalastustaitoa voisi verrata tiedonhankinnan taitoihin tai laajemmin oman toiminnan kehittämiseen. 

Sitten pitäisi kuvata itseäni opettajana. Taidan olla lähinnä tiedon opettaja. Suoraan sanottuna olen yrittänyt saada oppilaani muistamaan ja toistamaan. Olen tuonut heidän pöytäänsä valmiita kaloja, jotka olen itse kalastanut, toisinaan jopa paistanut ja lautaselle laittanut. Onko se oppimista ollenkaan?

Filosofi

Hyviä huomioita. Mietitkö, miten havaintosi liittyvät opettajuuteesi? Tuo kiinalainen sananlasku oli oivallinen havainto. Pura sen viisaus opettajan työhösi. Voisitko kuvailla itseäsi opettajana. Miten toimit oppitunneillasi?

Opettaja

Yksi kuva tuotti runsaasti ajatuksia. Vene on vedetty rannalle ja sidottu köydellä. Se on tyhjä, kuin hylätty. Kuvassa on tasapainossa kolme elementtiä: ilma, vesi ja maa. Meri vaikuttaa suurelta näin pienelle veneelle ja vene pieneltä näin suurelle merelle. Toista rantaa ei näy, vaan meri sulautuu taivaaseen. Vesi kimaltelee houkuttavasti.Kalastajaveneestä tuli mieleeni vanha kiinalainen opetus. Anna miehelle kala ja ruokit hänet päiväksi. Opeta mies kalastamaan ja ruokit hänet elämän ajaksi.

Filosofi

Valokuva Markku Kuivalahti 2013

Katso tätä kuvaa tarkasti. En tiedä mikä on oma alasi, mutta lähde etsimään vastausta hyvään opettajuuteen tuosta kalastajaveneestä. Mitä ajattelet, kun katsot sitä? Klikkaa kuva suuremmaksi.

Opettaja

Kerro minulle, miten minusta tulisi hyvä opettaja. Haluan jakaa osaamistani ja uskon, että opiskelijani saavat parasta mahdollista oppia johdollani. En silti ole tyytyväinen työssäni, enkä onnellinen elämässäni.

Tee minusta hyvä opettaja!

Seuraavassa keskustelusäikeessä filosofi ohjaa opettajaa, joka haluaa kehittää omaa opettajuuttaan. Filosofi ohjaa prosessia kysymyksillä, ja opettaja pohtii niiden avulla omaa toimintaansa opettajana. Keskustelu tapahtuu blogissa siten, että kerran päivässä opettaja avaa omaa ajatteluaan, ja filosofi antaa ohjeita jatkotyöhön.

Keskustelu alkaa otsakkeen toiveesta, jonka opettaja esittää filosofille: tee minusta hyvä opettaja!

Voit osallistua vuoropuheluun kirjoittamalla kommenttisi blogikirjoituksen perään.

Filosofia opettajankoulutuksessa

Oletko sinä opettajana filosofi vai sofisti?

Sofistit olivat antiikin ajan kiertäviä ”viisauden” opettajia, joiden opetusmenetelmät perustuivat puhetaidon, retoriikan käyttöön. He antoivat maksua vastaan ympäripyöreitä vastauksia oppilaittensa kysymyksiin. Tärkeintä ei ollut totuus, vaan vakuuttavuus. Tämä lienee riittänyt kaupunkivaltioiden poliitikoille, mutta oppiminen ja tiede eivät juurikaan kehittyneet.

Assoksen temppelin rauniot Turkissa,

jossa Aristoteles asui ja opetti.

Kuva Markku Kuivalahti 2013.

Antiikin filosofit, kuten Herakleitos (500-luvulla eaa) Sokrates (400-luvulla eaa), Platon ja Aristoteles (300-luvulla eaa), pyrkivät selittämään todellisuutta. Heille ei riittänyt aistien kautta saatu informaatio, vaan he pohdiskelivat eri ratkaisuvaihtoehtoja, syitä ja seurauksia. He määrittelivät käsitteitä ja tutkivat olioiden välisiä suhteita, loogisia yhteyksiä. Tavoitteena oli elämän ymmärtäminen, sen parempi laatu ja onnellisuus. 

Filosofia nousee julkisuuteen kiinnostavien yksilöiden, filosofien ansiosta. Näin  tapahtui antiikin Kreikassa ja niin on käynyt myös meidän päivinämme. Suomessa tällaisia henkilöitä ovat olleet mm. J.V. Snellman, Georg Henrik von Wright, Pentti Linkola, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen ja viimeksi Pekka Himanen. 

Opettamisessa tärkeintä ovat hyvät kysymykset, niiden muotoilu ja argumenttien terävyys. Oppiminen on vastausten etsimistä näihin kysymyksiin. Filosofia oli kasvatuksen väline, jolla pyritään rakentamaan metaulottuvuutta todellisuutta koskeville tiedoillemme.

Mitä me opettajina voisimme oppia filosofeilta ja filosofiasta?

Voisimmeko määritellä filosofian opettajankoulutuksen tarpeisiin niin, että se on oppimiseen liittyvien havaintojen syventämistä loogisella ajattelullamme sekä tulkintojemme julkaisemista yhteiseen käyttöön?

Learning by Teaching

Tiedämme, että ihmiset oppivat eri tavoilla: kuulemalla, näkemällä, kokemalla, tekemällä jne. Opettamalla oppiminen on yksi tehokkaimmista oppimisen periaatteista. Seuraava oppimisen pyramidi kertoo, miten eri oppimistyylit tuottavat oppimistuloksia. Opettamalla oppimisessa peräti 90 % asioista jää mieleen. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Osaamisperustaisessa opettajankoulutuksessa hyödynnämme yllä olevaa kuvaa. Opiskelemme opettajiksi, joten on luonnollista myöskin harjoitella opettamista mahdollisimman paljon. Opetusharjoittelua tehdään koko opiskelun ajan omassa oppilaitoksessa, mutta myös opettamalla muille ryhmämme jäsenille sovittuja kokonaisuuksia.

Opetusta varten muodostamme pareja, jotka ottavat vastuulleen kaksi oppimisen kohdetta (köysivertauksessa lankaa) ja opettavat ne muille. Kohteeksi kannattaa valita sellaiset aiheet, joista tietää vähän ja  haluaa oppia paljon uutta. Opettajapari suunnittelee ja toteuttaa opetuksen, oppimistehtävät (köysivertauksessa kuidut) sekä osaamisen arvioinnin.

Edellä kuvatun opetuksen lisäksi pari valitsee kaksi oppimisen kohdetta, jotka he tuntevat mahdollisimman hyvin. Näissä kohteissa he ovat asiantuntijoina ja arvioijina eli antavat neuvoja opetuksen suunnittelussa sekä  palautetta sen toteutuksen jälkeen.

Oppimisen kohteet käsitellään lähi- ja verkkotapaamisissa. Tavoitteena on, että opettajaopiskelijat kutsuvat koko ryhmämme vuoron perään omille työpaikoilleen. Osa päivästä käytetään yhteisiin teemaluoentoihin, mutta toivottavaa on järjestää myös tutustuminen teeman asioihin (kohteisiin) käytännön autenttisissa opetustilanteissa.

Opettajankoulutus etenee teema kerrallaan tässä järjestyksessä:

1. Verkkoympäristöt (syys-lokakuu)
2. Opettajan työyhteisö (loka-marraskuu)
3. Oppimisen ohjaaminen (marras-helmikuu)
4. Arviointi (helmi-maaliskuu)
5. Opettajan työ (maalis-toukokuu)
6. Yhteistyöverkostot (touko-kesäkuu).

Samaa teemaa opettavat parit muodostavat teemaryhmän. Teemaryhmä kokoontuu säännöllisesti verkkopalavereissa silloin, kun teeman opetus on menossa. Teemaryhmä pitää yhteistä blogia, johon he keräävät opetuksen kannalta keskeiset asiat. Opettajankoulutuksen loppuvaiheessa teemaryhmä tuottaa omasta teemastaan yhteisen julkaisun, jossa tiivistyy aiheen teoria ja sen soveltaminen käytäntöön.

Osaamisperustaisuus opettajankoulutuksessa

Osaamisperustaisuus opettajankoulutuksessa tarkoittaa sitä, että opettajaopiskelijan aikaisempi teoreettinen ja käytännön osaaminen otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teossa ja sen AHOT-menettelyssä selvitetään aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot. Ahotoitavat opiskelun osuudet osoitetaan muulle ryhmälle siten, että jokaisen asiantuntemus hyödyntää muiden oppimista. Käytännössä tämä tarkoittaa 0,5-1 tunnin demonstraatioluentoa ahotoitavasta aiheesta. 

Opettajankoulutus toteutetaan sulautuvan opetuksen eli blended learning -periaatteella. Käytämme soveltuvia opetusmenetelmiä ja -välineitä siten, että ne tulevat kaikille tutuiksi opettajankoulutuksen aikana. Hyödynnämme Moodle -oppimisympäristöä, lähipäiviä Hämeenlinnassa, oppilaitostapaamisia, videoneuvotteluita, pienryhmätyöskentelyä, parityöskentelyä, verkko-opiskelua, kirjallisuuteen tutustumista ja sosiaalisen median soveltuvia palveluita työskentelyssämme.

Köysivertausta käyttäen punomme yhdessä sellaisen vahvan ammattiosaamisen köyden, jonka varassa ammatillinen opettaja selviää nykyisissä ja tulevissa tehtävissään.

Köydenpunonta sovellettuna opettajankoulutukseen

Tässä esityksessä köydenpunontaa sovelletaan opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Säikeet ovat teemoja, jotka sisältyvät ammatillisen opettajan ydinosaamiseen. Oikeiden teemojen tunnistamisessa käytetään ydinainesanalyysia. Tavoitetasosta riippuen punomamme oppimisen  köysi voi olla ohut naru tai paksu ja luja touvi.

Osaamisalueiden teemat koostuvat oppimisen kohteista, langoista. Langat syntyvät, kun kuidut (oppimistehtävät) kehrätään toisiinsa.

Turun Luostarinmäen museon opaskirjan kuvassa kaksi henkilöä on kehräämässä hamppua langoiksi köydenpunontaradalla. Valmiiksi käsitellyt eli loukutetut, lihdatut ja häkilöidyt kuidut ovat tässä tekniikassa kiinnitettynä vyötäisille.

Ammatissa tarvittava osaaminen on kuin köysi, joka kehrätään ja punotaan tietojen, taitojen ja asenteiden kuiduista. Kuituja vastaavat oppimistehtävät esitetään avointen kysymyslauseiden muodossa.

Opettajankoulutuksen köysi punotaan seuraavista kuiduista, langoista ja säikeistä. Suunnitelmassa eivät ole mukana kasvatustieteelliset perusopinnot. Ne toteutetaan opinto-oppaan ohjelman mukaisesti erikseen.

Säie Teema	Lanka Oppimisen kohde	Kuitu Esimerkkejä oppimistehtävistä
Verkkoympäristöt 4 op 30.8.2013-16.10.2013	1.      Verkko opettajankoulutuksessa	Millaisia verkkotyökaluja käytämme? Miten Moodlea käytetään? Miten hyödynnämme blogia päiväkirjan kirjoittamiseen?
	2.      Sosiaalinen media	Miten sosiaalista mediaa voi soveltaa oppimisen apuna? Miten voimme hyödyntää avoimia sisältöjä?
	3.      Verkko-oppimisympäristöt	Mitä tarkoittaa oppimisalusta?
	4.      Verkkopedagogiikka	Miten verkko edistää oppimista?
	5.      Tietosuoja ja tekijänoikeudet	Mitä ovat Creative Commons –lisenssit?
Opettajan työyhteisö  5 op 16.10.2013-25.11.2013	6.      Työyhteisön jäsenenä toimiminen
	7.      Vuorovaikutus
Oppimisen ohjaaminen 7 op 25.11.2013-11.2.2014	8.      Keskeiset teoriat
	9.      Pedagogiset mallit ja menetelmät
	10.   Erilaiset oppimisympäristöt
	11.   Opiskelijan tuki ja ohjaus
	12.   Arvot ja eettiset periaatteet
Arviointi  3 op 11.2.2014-11.3.2014	13.   Arviointikohteet ja kriteerit
	14.   Arviointimenetelmät
	15.   Oppimisen arviointi
	16.   Osaamisen arviointi
Opettajan työ 4 op 11.3.2014-9.5.2014	17.   Lait ja säädökset
	18.   Hallinto, talous ja johtaminen
	19.   Koulutuksen suunnitelmat ja asiakirjat
Yhteistyöverkostot 3 op 9.5.2014-3.6.2014	20.   Koulutuksen verkostot
	21.   Työelämälähtöisyys
Kehittämistyö 6 op
21.8., 15.9., 9.10. ja 10.10.2014
Seminaari
10.-11-11.2014
Valmistuminen
12.12.2014